Luu on edelleen ihan levossa, tänäänkin on jatkettu vaan lyhyillä hihnalenkeillä. Tuittukin saa laiskotella siivellä ;) Nipsun kanssa sen sijaan oltiin valkkutreeneissä liitelemässä. Oli kyllä semmoiset treenit from hell, että jos voisi jälkikäteen vaikuttaa asiaan, olisin jättänyt väliin.

Liisa oli vetovuorossa ja teemana rata. Ei ollut edes mikään vaikea yhtä kohtaa lukuunottamatta, mutta ei vaan osattu MITÄÄN. Tai no, rata oli kuulemma Jari Suomalaisen, eli monet kohdat suosivat koiraansa nopeampia ohjaajia. (Ei siis koske mua, jos joku ei tiennyt.)

Ekalla kierroksella sai valita yhden kohdan, jota treenata. Puomilla oli jatkon onnistumisen kannalta pakko jäädä taakse, mutta en halunnut sitä silti ottaa, koska noita kontakteja ei yhdellä treenikerralla korjata. Teen niitä mieluummin sitten itsekseni ajan ja ajatuksen kanssa. Valkkasin sitten toisen ainoan haastavan kohdan, eli viskileikkauksen. Se saatiinkin onnistumaan ihan hyvin, jes. (Hei, positiivinen huomio!)

Toisella kierroksella mentiin rata kisanomaisesti. Aivan järkyttävää. Lopetin jo keskenkin, mutta jouduin vielä menemään vikat esteet. Ekat kuusi estettä onnistuivat. Sitten tuli se viski, jota oltiin juuri treenattu ja palkattu. Nipsu kääntyi väärin ja hyppäsi hypyn uudestaan. Jatkettiin putkeen, putken jälkeen ei irronnut suoraan eteen, vaan kiilasi jalkoihin. Sitten pari hyppyä (ehdin persjättöön!) ja puomille, josta piti poispäinkääntää puomin alta menevään suoraan putkeen ja juosta hulluna takaakiertoon. Siinä ei onnistunut mikään. Poispäinkäännöllä Nipsu ampui huitsin nevadaan, monta kertaa. Hyppäsi kaksi hyppyä suuntaan x, kun se putki oli suunnassa y. Mulla kuulemma saattoi tulla siinä vähän huitaisua, mutta silti. Ei seltti lähde huitaisulla yhtään mihinkään, vähiten huitsin nevadaan. Huitaisulla seltin kuuluisi jäädä jalkoihin pyörimään ja räkyttämään.

Kun jotenkin sain sen sinne putkeen, niin eihän mulla tietty ollut mitään jakoja ehtiä putken ulostulolle ennen koiraa ja ohjata sitä takaakiertoa. Räpellettiin siinä jotain ja sitten mentiin vielä kepit ja vikat kolme hyppyä ja aa.

Seuraavalla kierroksella sai taas treenata yhtä kohtaa. Otin sen poispäinkäännöksen puomilta ja sitä seuraavan kuvion. Yritin sitä tämänhetkisillä kontaktitaidoilla, eli menin puomin päähän asti (tosin ei Nipsu niinkään tee hyvää kontaktia :( ) ja lähdin siitä. N. joka toisella poispäinkäännöksellä se kääntyi putkeen ja joka toisella lähti sinne maata kiertävälle radalla. En tiedä, mitä tein eri tavalla. Takaakiertoa putken jälkeiselle hypylle yritettiin ainoalla mahdollisella oljenkorrella eli poispäinkäännöksellä. Muuten se ois voinut onnistuakin, mutta siinä linjalla sattui olemaan yksi hyppy :D Lelun perässä saatiin Nipsu menemään hypyn ohi, mutta ei kyllä ohjaamalla.

Vikalla kierroksella taas koko rataa. Piti mennä taas kisanomaisesti, mutta eihän siitä taaskaan tullut pskaakaan. Ensin ryssittiin jo esteelle neljä. Toisella yrityksellä päästiin vähän pidemmälle ja nyt jopa se viskikin onnistui. (Huom. mainitsen treenin KAIKKI onnistumiset!) Puomin jälkeistä elämää ei tietty saatu menemään. Koitettiin se sitten vielä niin, että kun Nipsu oli kontaktilla, siirryin taaemmas ohjaamaan poispäinkäännöksen (minkä pitäisi siis onnistua, jos koira osaisi kontaktit). Siitä ehdin jotenkuten sinne takaakiertoon. Lopussa ennen aata, kohdassa joka oli alussa ollut ihan piece of cake, Nipsu alkoi vielä irrota hypyltä putkeen, vaikka rytmitin ja käänsin. Lopulta luovutin ja tein vastakäännöksellä sen. Mainittakoon, että seltti oli kuitenkin porukasta ainut, joka sinne putkeen lähti. Olli ja maksit kääntyivät ihan nätisti ilman turhia haltuunottoja.

Luun kanssa olen saanut asenteeni jo aika hyväksi. Se vaan tuntuu kostautuvan Nipsun kanssa mennessä. Oletan, että se osaa enemmän ja että sen kanssa sujuu. Ja kun ei sujukaan, menee hermot. Tänään mulla ei ollut siihen mitään otetta, mutta sen sijaan, että alkaisin suunnitella vielä mitään back to basics -treenejä, taidan yrittää poistaa tämän kerran muistista. Kattellaan ensi viikolla uudemman kerran ;)