Tänään ne sitten oli, mun ja Ihmeen yhteiset kisat. Ei tullut voittoja :D Mutta kivaa oli!

Tuomarina oli Luomalan Henkka, ja radat oli taattua laatua. Ei nyt mitään ihan läpijuoksuja, mutta semmoisia kivoja ja mentäviä.

Ensin hyppäri. Valitsin heti alkuun vähän riskillä päällejuoksun. (En ois ehkä Luulla uskaltanut!) Se onnistui, vaikka vähän meni varmisteluksi. Keppien jälkeisessä kohdassa jäin sitten jotenkin vaan katsomaan koiraa, enkä kääntänyt valssia ajoissa menosuuntaan. Viuh vaan ja Ihme oli putkessa. Tässä kohdassa mietin tutustumisessa lähinnä sitä, että muistaisin ohjata ekan hypyn kunnolla, ettei Ihme tule liikkeen mukana ohi. Vielä siis aika hakusessa, että kuinka paljon pitää kääntää, ennakoida, ottaa kiinni tai varmistaa. Mutta muuten puhdas rata ja ihan kiva! Mitään saumatonta se yhteistyö ei toki ole ja itsestä tuntui, ettei uskaltanut silleen kunnolla mennä, kun ei luonnollisesti ole tuntumaa ja luottoa koiran tekemiseen.

Hyppäri

Eka agilityrata levisi sitten enemmän, ei päästy ihan edes koko rataa. Heti alussa sain vedettyä Ihmeen kolmosesta ohi (varoin varmaan liikaa hämyputkea). Sitten päästiin kyllä aalle asti, mutta sieltä Ihme tuli ihan kunnon loikalla ja korjailtiin. Päätin oikaista muutaman esteen ja tehdä loppuradan kepeiltä eteenpäin. Kepit meni väärin, mutta en kehdannut enää korjata... Ja vikan putken jälkeisestä vastakäännöksestä Ihme teki uparit ja meni uudestaan putkeen :D Täytyy katsoa vielä videolta, että mitä siinä oikein tapahtui, mutta tod. näk. jarrutin taas liian voimakkaasti. Uusintayrityksellä onnistui kyllä sitten.

Toinen agilityrata oli vähän parempi. Ohjasin itsekin jo vähän rohkeammin, tai ainakin oli semmoinen tunne. Nyt meni vastaavanlainen alku ihan hyvin (paitsi Ihme lähti jostain syystä tosi hitaasti), mutta sitten tuli keppivirhe. Sen jälkeen muurin palikka ja sitten kielto päädyn kuviossa, jota vähän mietinkin. Piti kyllä tehdä jarrua putkeenlähetykseen, mutta se jäi, ja Ihme tuli putkesta niin kaarella, että ohitti seuraavan hypyn. Tässä se tuntuu myös erilaiselta kuin Luu, jolle taas ei ole koskaan ollut ongelmana tulla suoraan kohti. Tai päin. Ihme on ehkä tyypillisempi bortsu ja lähtee kyllä flänkkäämään tilaisuuden tullen :) Myös puomin jälkeisellä putkella unohdin tehdä jarrun (miten se muka onkin niin vaikea muistaa ajoissa...) ja sieltä tultiin kunniakierroksella loppuhypyille. Kontaktit otettiin tällä radalla varman päälle ;)

Oli kyllä kiva kokemus, kiitos Maijulle luottamuksesta! Ja seurasta ja avusta kisapäivänä :)

Luun kanssa ehdittiin yhdessä välissä treenata vähän tokoa neljän vapaapäivän jälkeen.

Ihan vähän seuraamista ja pari jäävää, ok.

Kaukoja, istuminen kisamaisesti ja muita läheltä, ihan hyvin.

Luoksetulon osia piilonkierrolla. Sivulletuloja asenteella, mutta ihan hulluna ennakoiden... huoh. Hieno stoppi ilman yhtään vartaloapua :) Samoin maahanmeno ihan hyvä. Parit vauhtipalkatkin liikkeellelähdöistä.

Tunnaria. Eka leluhetsauksella, ok. Toka sitten pitkästä aikaa niin, että oma oli rivissä heti ekana. Ja mokasihan se! Kaksi kertaa kutsuin pois, sitten kävin taluttamassa rivin alkuun. Ja sitten kiusasin laittamalla oman taas rivin keskelle (ok, ei edes nostanut ekaa) ja sen jälkeen uudestaan ekaksi. Nyt oli hereillä, hyvä!

Muutama ohjatun kapulan nosto vauhtipalkalla. Nää voisi ottaa nyt projektiksi, koska on alkanut ärsyttää se kaarrotus...