Päivä kului aika tehokkaasti menossa siellä ja täällä. Puolenpäivän jälkeen suunnattiin Tallille treenailemaan. Mukaan tulivat myös Kati, Svante ja Into sekä Lea ja Kina.

Nipsun kanssa mentiin ensin Lean kehittelemää lyhyttä hyppyradanpätkää. Mikään ihan simppeli se ei ollut ja yhteen kohtaan kokeilin kolmea eri variaatiota. Alun takaakierto valahti ensimmäisellä kierroksella ja lopun putkelta hypylle veto oli aika väkinäinen joka kerta. Lelu oli maalissa odottamassa. Nipsu muisti sen loppusuoralla, mutta ei kuitenkaan yrittänyt varastaa sinne kesken radan :)

Sitten Nipsu sai treenata keinua hetsausyrityksellä. Ensin mentiin keinulle vauhdikkaan ratapätkän jälkeen, mutta se ei saanut sitä kuumumaan kisasfääreihin. Sitten otettiin pelkkää keinua niin, että Lea heilutteli lelua keinun päässä. Tällä saatiin muutama virhe aikaiseksi, joista pääsin huomauttamaan. Lentokeinuja se ei näinkään tehnyt, mutta lähti kontaktilta ilman lupaa. Aika vihaisenkin huomauttamisen se kesti vähän turhankin hyvin ja toisti virheen vielä, kun otettin hetsauksen lisäksi vauhtia hypyn takaa. Tehtiin sama pari kertaa myös puomilla. Siinäkin saatiin se tulemaan kerran läpi, mutta uusinnat sitten hienoja. Näitä tarvii tehdä lisää!

Lisäksi Nipsu sai kepitellä vähän suunnittelemattomasti sieltä sun täältä. Tässä tuli muutamakin aloitusvirhe, mutta kulmat oli suht vaikeita. Kerran se oikaisi lopun, kun jättäydyin reilusti jälkeen. Häiriötäkin oli, kun Into ja Kina touhuilivat samaan aikaan lähistöllä :)

Luun kanssa tehtiin ensimmäiset hyppelytekniikkaharjoitukset. Ensin yhtä ja sitten kahta suoraa hyppyä. Suurin vaikeus oli lähtöön jättö, jossa Luu ei pysy vielä ilman pitäjää ja pitäjän kanssa tahtoi vääntyä ihme mutkalle. Kun se lähti huonosta asennosta, askeleetkin osuivat minne sattuu. Sekä lähtö että askeleet paranivat kuitenkin loppua kohti. Tehtiin molempia "sarjoja" 3-4 toistoa.

Lopuksi Luu harjoitteli kontaktia ja seuraamista, jotka olivat melkoisen vaikeita, kun viereisellä radalla mentiin agiliitoa. Luulla on selkeästi alkanut ilmetä melkoista kurittomuutta, joka näkyy myös treenatessa. Olen vähän epävarma, kuinka pienestä ja kuinka isosti uskallan huomauttaa, mutta sain ainakin Katin siunauksen puuttua tiettyihin juttuihin melkoisen tiukasti ;) Kontaktin tippumiseen ja haahuiluun puutuin nyt ihan vaan nätisti huomauttamalla, mutta täytyy katsoa, riittääkö se mihinkään. Vaikka mun pentu on vielä tosi pieni, ei se taida enää ihan vauva olla... No, joitakin hienoja seuraamispätkiä saatiin loppuviimeksi aikaiseksi.

Viime minuuteilla konkaritkin pääsivät loistamaan, kun videoitiin Tuitun ja Svanten tandem-pujottelua ja -putkea. Näin meillä treenataan kontaktihäiriötä! Ei kannata kokeilla kotona!

Loppulenkin jälkeen lähdettin Katille syömään (kiitos, hyvää oli!) ja illaksi paijaamaan Tarun 5-viikkoisia pentuja (kiitos, suloisia olivat!). Kotona olin yhdeksän aikaan, että se siitä muka pitkästä perjantaista. Huijausta, sanon minä. Vapaapäivät ovat aina liian lyhyitä.