Tänään kolmin kappalein kotikisoista. Suorituksina kaikki hyllyradat olivat aika kirjavia. Tuomarina oli Jari Tienhaara, jonka radoille meidän ei varmaan Nipsun kanssa kannata erityisesti hakeutua. Ei riitä taidot eikä ohjaajan nopeus. Radat oli kyllä ihan hauskoja, kyllä se vika löytyi tästä päästä ;)

Ensimmäiselle radalle lähtiessä olin jo luovuttanut. Piti leijeröidä puomi (tai vaihtoehtoisesti juosta toista puolta yliluonnollisen lujaa), eikä meillä vaan ole Nipsun kanssa työkaluja selvitä tuommoisesta. Koiran pitäisi irrota tai ohjaajan olla nopeampi. Kun kumpikaan vaade ei toteudu, hyllyhän siitä paukahtaa. Myöhemmin radalla vielä kielto aalta (se pitää ohjata niille nenän edessä oleville esteille!!!) ja yksi rima alas. Tämä oli semmoinen etukäteen tuomittu hylly. Luovutushäviö.

A (Kiitos Johannalle!)

Toinen rata oli helpompi ja tuntui ihan suoritettavissa olevalta. Pari kurvia vähän levisi, mutta muuten meni niin kuin pitikin. Paitsi sitten sarjalla, jossa Nipsu reagoi mun jarruun aavistuksen liikaa ja teki stopin ennen hyppyä. Kielto ja hyl. Mietin jälkikäteen, että olisi ollut aika haastava paikka korjata, jos olisi pitänyt saada väkisin tulos. Sen lyhyen pysähdyksen ja ponnistuksen välissä olisi pitänyt tajuta vetää koira pois hypyltä ja käydä korjaamassa sarja alusta asti :D Ei olisi meikäläisen reagointikyky kyllä riittänyt. Varsinkaan kun en ollut varma, tuliko siitä kieltoa. Tuommoiset kun menee toisilla tuomareilla läpi. Mutta tämä oli nyt varmaan semmoinen aika hyvä hylly ;)

B (Iskä kuvasi onnistuneesti! :D)

Hyppäri oli ihan katastrofi. Näyttää videollakin kamalalta, mutta tuntui vielä pahemmalta. Olin koko ajan tunnin myöhässä ja kilometrin jäljessä. Nipsu kaarrotti ja pyöri. Heti alussa törmäys, jossa olisi musta ollut kosketusvirheen paikka. Sitten valui pakkovalssi. Keppien ohjausta en oikein osannut edes päättää, kun en luottanut mihinkään, ja lopputulos oli sen näköinen. Siinäkin pyörimistä. Renkaasta Nipsu tuli melkein ohi, mutta haki kuin ihmeen kaupalla sen käskyllä! Lopun poispäinkäännöksissä molemmissa ylimääräiset voltit. Ja sitten hylly putken väärään päähän. En kyllä kovin tomerasti yrittänyt tilannetta pelastaa, kun kuvittelin meillä olevan jo sata kieltoa alla. Eipä muuten ollut yhtään, kun myöhemmin sihteerinlappusesta tarkistin... Hassua sinänsä, että esteen edessä väärään suuntaan kääntymisestä ei tullut kieltoa, mutta siitä B-radan stopista tuli. No, ei olisi taas kannattanut olettaa ja tuomita itse omia virheitään. Tämä oli kyllä ihan ansaittu hylly.

C (Kiitos Lotalle!)

Että se niistä kisoista. Tuliphan käytyä ja silleen. Kisoista jatkettiin suorilta Pirkkalaan ja Loukonlahteen tokoilemaan Katin ja Annen kanssa.

Luu aloitti yhdellä lempiliikkeellämme eli seuraamisella. Tehtiin liikkuroituna. Oli taas tosi huonoa. Paikasta ei tarvinnut huomauttaa kuin kerran, mutta ei keskittynyt kunnolla ja haaveili vaan. Pää heilui ties missä ja kontaktikin tippuili. Yhden tiukemman huomautuksen jälkeen skarppasi vähän. (Ravistettava ennen käyttöä.) Lopussa tehtiin juoksua, joka oli ihan hyvää. Ekan stopin tosin mokasi.

Sitten idari, järjestys viime kokeen M-I-S. Ennakkoasenne oli taas, että ei se kuitenkaan seiso. Ja seisoi ;) Kaikki asennot vissiin ihan ok. Seuraamisesta ei puhuta.

Luoksetulon stoppeja kierrolla ja pallon heitolla. Äh. Noin joka toisessa oli yritystä (varsinkin vartaloavulla tietenkin), ja joka toisen humputteli sinne päin. Katin heitot olivat kyllä kaikki hyviä :) Pitäisi päästä nyt vain tekemään näitä enemmän, niin josko se sieltä lähtisi. Ei muuten alkanut yhtään ennakoida, vaikka otettiin kolmekin stoppia putkeen.

Ohjattu ja ruutu tehtiin kisamaisesti putkeen. Hyvä, että kokeiltiin, osoittautui nimittäin harjoitusta vaativaksi kombinaatioksi! Nyt ehtii vielä treenata ennen messaria, aika näyttää ehtiikö tarpeeksi. Ohjattu ihan ok. Merkille meni perille asti, mutta jähmeästi ja banaanilla se toki menee. Sai hakea vasemman. Kapula oli pystyasennossa (ei siis pystyssä-pystyssä, vaan... no.), nosti teknisesti oikein takaa, mutta käytännössä ei kovin nätisti. Suu ja naama ihan hiekassa.

Sitten merkille ja ruutuun. Merkki ok, mutta sitten ei bongannut ruutua, vaan kaarsi sivuun, jossa yksi ohjatun kapula ja idarin keltaiset merkit. Korjautin ruutuun, siitä kehut ja sitten uudestaan. Taas lähti väärään suuntaan, mutta korjasin ruutuun ja jatkoin. Ennakoi maahanmenon. Nostin ylös ja jatkoin taas. Ja tadaa! Karkasi! Hyvä, että saatiin tämä virhe nyt esiin, niin pääsin puuttumaan. Kävelin toisen kierroksenkin ja sitten kutsuin sivulle. Pysyi oikein kiltisti ja tuli seuraamaan harvinaisen siististi. Mutta olipahan säätöä yhdessä liikkeessä :D Otin vielä yhden merkille ja ruutuun lähetyksen ja palkkasin ruutuun. Tämä hyvin.

Lopuksi tunnari. Rivi harvoilla väleillä. Melkein nosti omaa heti, mutta jätti sen, jatkoi levottoman näköistä haistelua ja toi väärän. Kati sanoi tästä, enkä päästänyt luokse asti. Moitteet ja hetkeksi mammimaan, sitten lähetin uudestaan. Nyt tuli se oikea, tosin epävarman näköisesti. Tehtiin uudestaan koko homma, nyt lähti haistelemaankin ihan eri näköisenä ja piti suun kiinni. Oma löytyi taas normaaliin malliin. Tunnariakin pitäisi vaan treenata vaikeammissa paikoissa, eli palkattomuuden tai jonkunlaisen väännön jälkeen. Se on Luulla tosi hyvä, mutta näköjään kuitenkin myös tosi herkkä.

Tehtiin vielä nopeasti toinen kierros, kun jäi se ruutu vaivaamaan. Samalla tavalla siis kisamainen ohjattu ja ruutu heti perään. Nyt ohjatussa oikea. Muuten ok, mutta luovutusasento vino. Taitaa olla aika lailla aina, kun hakee oikean. Tuo on Luulla se suunta, johon muutenkin jää helpommin vinoon.

Sitten ruutuun. Otettiin hämymerkit pois ja katsottiin, ettei kapuloita jäänyt houkuttimeksi. Muisti varmaan, mitä viimeksikin tehtiin ja meni hyvin. Palkkasin ruutuun. Mutta tätä pitää kyllä treenata. Kokemattomuus selvästi näkyy.

Merkillä pitää muistaa myös kiinnittää huomiota ennakointiin. Nytkin Luu kuulemma varasti jonkun ihan selkeästi. Se lähtee käsimerkistä, joten pitää keskittyä ainakin aloittamaan suullinen käsky ennen käsimerkkiä.