Me tehtiin tänään Nipsun kanssa ennätys! 14 estettä, vuhuu. Ollaan tosin Lean ja Kinan kanssa tasoissa, koska he menivät heti meidän jälkeemme saman 14 esteen radan. Mutta huom, meidän JÄLKEEMME. Taistelu jatkukoon :D

Vietettiin siis maanantaiaamupäivää navetalla seuranamme Lea, Kina, Inka, Maiju, Elli ja Ukko. Tuittu sai hengailla, mutta Nipsu pääsi hommiin. Aloitettiin puomilla, jossa otin jo vähän tuntumaa kontaktiin liitettävään käskysanaan. Nipsu tuntui ottaneen pienen askeleen eteenpäin ja jopa tarjoavan pysähdystä ilman hullua hihnasta kiskomista. Viikkokausien lykkäämisen jälkeen päätin alkaa treenata myös jyrkkää aata. Haluaisin tehdä sitä vielä loivana, mutta aan madallus on osoittaunut peruslaiskalle ohjaajalle (=minä) yksinkertaisesti liian vaativaksi hommaksi. Siksi en ole tehnyt aata ollenkaan. Loputtomiin aata ei voi vaan olla tekemättä, joten siksi näin. Olihan se aluksi vähän vaikeaa, mutta kun Nipsu hokasi homman ja minä sain vietyä myös hihnan aan yli, saatiin muutama onnistunut toisto. Pari yritystä oli kyllä luokkaa "älä kokeile tätä kotona..."

Sitten rakennettiin ratapätkä Maijun tuoman piirustuksen mukaan (näitä pitäisi tehdä enemmän, ettei aina rakenna rataa oman mukavuusalueensa mukaan!), josta tosiaan sai lohkaistua 14 estettä pelkkiä hyppyjä ja putkia. Alku oli taas hankalaa. Ensin Nipsu sinkosi heti tilaisuuden tullen toiselle puolelle kenttää, johon olin jättänyt lelun loppupalkaksi (sitten menin radan lelu kädessä). Sitten se ei löytänyt pimeää putkikulmaa (seuraavilla toistoilla sitten aina hyvin) ja tiukassa valssikäännöksessä sain sen kääntymään muutaman kerran pois hypyltä. Kun selvittiin näistä ensimmäisestä neljästä esteestä, vedettiinkin koko pätkä nollalla! Parissa kurvissa pientä valumista, mutta periaatteessa ihan hyvinkin vielä. Itselläni oli homma aikalailla hallussa, vaikka Nipsun vauhti meinasikin jossain kohtaa hirvittää. Sain sen kuitenkin kääntymään tiukasti ja juuri sinne minne halusinkin, kun vaan menin ja ohjasin :) Yhtä valssia kokeilin vielä sylkkärinä (hyvin) ja lopuksi yritin saada Nipsun kääntymään tiukemmin putkesta (ei niin hyvin).

Lopuksi tehtiin vielä keppejä ja rengasta. Vinoilla hihnassa Nipsu pääsi ekalla kertaa oikaisemaan, muuten hyvin. Tein taas myös eläinkokeita "kuuden suoralla", mutta nyt se ei ottanut onnistuakseen. Joku askel tässä keppihommassakin pitäisi jo ottaa, mutten oikein tiedä millainen. Ehkä suoria hihnan kanssa...? Renkaalla pari toistoa hihnassa ja, vaikka juuri viimeksi vannoin, että ei, niin myös ilman hihnaa. Nyt Nipsu haki oikeaa reikää ihan kivasti ja rengas onnistui (ilman yhtään epäonnistumista!) pari kertaa myös vauhdilla putken kautta.

Huomenna mennään Tuitun kanssa sitten toista kertaa akupuntioon. Toivon niin, että pikkumusta olisi jo paremmassa kunnossa! Haluaisin niin päästä liitämään sen kanssa! Nipsun kanssa on tosi makea mennä ja nuoren koiran nopeaa edistymistä on kiva seurata ja se on jo nyt Tuittua nopeampi ja kaikkea, mutta silti. Ei Tuitun kanssa menemistä vaan korvaa yhtään mikään <3

Kiva on ollut taas huomata, että treenikaverit pitävät huolen kisamenestyksestä. Meillä oli lauantai-iltana valmennusryhmän miitinki, jossa käytiin läpi treenisuunnitelmia ja tavoitteita. Heti seuraavana päivänä porukka pisti puheita todeksi ja takoi tuloksia tauluun. Maiju ja Elli avasivat nollahanan, ja samantien 2. sijan ja sertin arvoisesti! Saman tempun tekivät Soile ja Tinka makseissa! Valmennusryhmä sai samoissa kisoissa myös uuden kuninkuusluokkalaisen, kun Mappe ja Nasu tempaisivat kolmannen ja viimeisen nollan kakkosissa. Onnea kaikille vielä tätäkin kautta! Meillä on vaan niin hyvä porukka :)