Tänään taas treeneihin lähtiessä näytti siltä, että saattaa ehkä sataa. Foreca sanoi, että sateen todennäköisyys 98 %. Lähdin kuitenkin kevyemmillä housuilla ja pakkasin vedenpitävät vaan mukaan. Takki päällä lähdin silti lenkille ja puolimatkassa se kostea ja puolipilvinen sää muuttui auringonpaisteeksi. Sai ainakin hyvät alkulämmöt... Suomen kesä <3 Koskaan ei tiedä, mitä saa.

No, housuja käärimään ja treenaamaan! :)

Rata oli vanhasta agi.fi-lehdestä (siitä, jossa oli neljän aukeaman ACE-mainos :D). Ihan hauska hyppis, johon lisättiin kyllä keinu.

Alussa piti taas sekoilla sekoilut (mm. jyräsi siivekkeen kumoon, ei pystynyt tulemaan poispäinkäännökseen), sitten vähän paremmin. Saatiin vaikea kaukaa vastaanotto onnistumaan ja Marke onnistui hienosti palkkaamaankin Luun hypyn ja putken väliin, vaikka Luun leiskautus laskeutui melkein putkensuulle asti :)

Kepeillä Luu oikoi vikan välin pariinkin kertaan, kun lähdin tekemään pakkovalssia liian aikaisin. Luotan näissä joskus liikaakin, sivuirtominen ja pakkovalssin merkkaus olivat vähän liian iso häiriö.

Saksalaisia tehtiin kahteen suuntaan. Oisko jossain rima kolahtanut, mutta muuten hyvin. Eikä lähtenyt takaakierrolla ihan lähellä olevaan putkeen :)

Meille tosi hyvä kohta oli vauhdikas kahden hypyn kaarre putkien välissä. Tässä palkattiin ensin toka hyppy, kun rimat pysyi, vaikka käskytin putkeen. Seuraavalla yrityksellä sitten tippui... Tähän tempaisin lopulta persjätön ennen putkea, kun leikkauksella jäin liikaa jälkeen. Hyvin toimi, pitäisi vaan uskaltaa.

Lopussa piti tehdä viski vauhdikkaassa kohdassa. Nää ei vaan onnistu, jos Luun linja valahtaa edelliseltä esteeltä. Varmaan vikaa molemmissa, mä en osaa rytmittää ja Luu ei malta. Pistetään korvan taakse.

Aika kivaa oli! Luu tyhmäili alussa ja tiputti muutaman riman, mutta oli pääsääntöisesti oikein kiltti ja hyvällä asenteella. Ja meillä molemmilla oli aivan kauhee hiki!

Jostain tuli taas urheiluvammakin. Huomasin tuon vasta treenien jälkeen Luuta uittaessa, kun vesi levitti verta poskelle. Reikä on pieni ja syvä, enkä kyllä keksi, mistä agilityradalla voisi tuommoisen saada. Ehkä se tulikin jo lämppälenkillä, kun syötiin vadelmia puskista.

No, saa olla tyytyväinen, että ollaan selvitty näin pienillä ja harmittomilla vammoilla. Niin paljon pahemminkin olisi voinut monta kertaa käydä.