Perjantaina tuli vihdoin kauan odotettu viesti Palveluskoiraliitolta. Luu on valittu tokon maajoukkueeseen ja kesällä lähdetään Moskovaan! Meillä on hieno joukkue täynnä vauhdikkaita koiria, ja suureksi iloksemme mukana ovat myös treenikaverimme Hanna ja Tosi.

Valitettavasti tälläkin kolikolla on kääntöpuolensa ja tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että Nipsun kanssa meillä ei ole mahdollisuutta edes pyrkiä agilityn maajoukkueeseen. Karsinnat ovat samaan aikaan tokon mm-kisojen kanssa. Molempia lajeja tällä tasolla harrastavia ei ehkä ole merkittävää määrää, mutta täytyy sanoa, että tätä yhtä onnetonta tämmöinen päällekkäisyys kirpaisee kyllä sitäkin kovemmin. Nipsu täyttää kesällä kahdeksan ja parhaan iän loppu häämöttää. Tuntuu, että yhden unelman tavoittelulta katkaistiin ainakin toinen siipi.

Sitten on toki asioita, jotka laittavat nämäkin harmitukset oikeaan perspektiiviin. Minulla on edelleen kaksi toistaiseksi tervettä ja - anteeksi omakehu - hemmetin hienoa harrastuskoiraa, joiden kanssa saan treenata ja kisatakin aika monissa kisoissa. Olen siitä äärimmäisen kiitollinen ja yritän nauttia joka hetkestä.

Viimeksi niistä hienoista hetkistä nautittiin kotikisoissa Luun kanssa. Tuomarina oli Minna Väyrynen ja tykkäsin kyllä kaikista radoista. Etenevää ja soljuvaa menoa sopivilla haasteilla.

Ensimmäisen radan alku oli meille haasteellinen, kun kakkosella piti malttaa vähän koota pakkovalssiin ja sitten kääntyillä ja hypätä vielä muutama hyppy vinoista kulmista. Luu lähti aivan kaamealla raivolla, sen tullessa kohti kakkosta mua oikeasti vähän pelotti :D Ehdin ajatella, että noinkohan malttaa hypätä kakkosta, mutta hienosti klaarasi! Alusta kun selvittiin, niin loppurata eteni melkein omalla painollaan. Parissa kohtaa Luu joutui vähän korjailemaan linjaa ja pakkovalssissa levahti ihan kunnolla pitkäksi, joten olihan siellä parannettavaa, mutta jotenkin paketti pysyi kasassa ja tilanne hallinnassa. Nolla! TAAS! Sijoituskin hienosti toinen 57 koirasta.

Luu A

Toinen rata hyllytettiin heti alkuun, kun Luu kävi kääntämässä takajalat aalla ennen putkea. Keskityttiin sitten kontakteihin, kun oli Luulle niin vaikeita sivuirtoamisia. Kepeillä (kun ei heti tiennyt, mihin mennä) meni taas ärsyttävään tuijotus- ja räkytystilaan, mutta pääsin onneksi heti keskeyttämään. Keinun teki kivasti, vaikka tämmöiset on olleet hankalia!

Luu B

Hyppärillä se meni kovaa! Mutta silti kiltisti! Yksi rima tippui, kun valssasin huonosti. Hassua, että radan jälkeen luulin, että rima oli tippunut ysiltä. Yllätyin, kun katsoin videon. Tuosta rimasta ei ollut mitään muistikuvaa :D Kertonee siitä, että en ollut ohjauksenkaan kanssa siinä ihan tilanteen tasalla. Tokavikalle hypylle kääntäminen oli vaikea, mutta sain Luun jarruttamaan ihan käsittämättömän hyvin! Sehän ei kovin helposti reagoi rytmityksiin, mutta kun täydestä vauhdista pystyy tekemään kunnon jarrutuksen, niin sekin alkaa olla riittävän selkeä ;) Aika olisi ollut luokan nopein, sillä on aina kiva päteä :D

Luu C

WP_20160410_15_02_33_Pro.jpg

Kisojen jälkeen tehtiin Nipsun kanssa puomia. Treenasin yksin, mutta onnistui ihan hyvin, kun olin itse palkkaamassa ja tein puomia kutsuna. Meni vähän paremmin kuin viimeksi, Nipsu tuli lähes joka kerta suoraan alustalle asti :)