Tänään vietettiin vokaalipentujen treenipäivää Peten koiratarvikkeen hallilla Porvoossa. Oli muuten kiva ylläri, että halliaika olikin sponssattu, selvittiin siis bensarahoilla :) Jotka nekään eivät vie vararikkoon, sillä tungettiin Pian ja Tainan kanssa koirinemme samaan autoon. Kiitos matkaseurasta! Luu ja Lalli valloittivat sikaosaston ja pärjäsivät lopulta ihan hyvin, vaikka Lalli suhtautuikin siskoonsa vähän turhankin lämpimästi ;)

Jaettiin halli puoliksi O-pentujen treenatessa toisella ja I-pentujen ja Y-pennun toisella. Treeniaikaa oli puolisen tuntia per pentu. Tehtiin kaksi kierrosta ja lopuksi paikallaolot ja hetki yleistä häröilyä.

Luu teki ekassa setissä eteen- ja sivulletuloja, seuraamispätkiä, ruutua, noutoa kierrolla ja hyppynoutoa. Toisella kierroksella tehtiin alokkaan yksilöliikkeet (pl. hihnaseuraaminen) koemaisesti, merkkiä ja luoksetulon stoppeja.

Eteentuloissa ja sivulle siirtymissä normaalia säätöä, ei mitään ihmeellistä. Otin näitä sekä lyhyeltä matkalta kiertona (kunhan Luu tajusi kiertää siivekettä eikä yrittänyt tunkea samaan putkeen kuin Puuma ja Riskikin...) että jumppana.

Seuraamisesta saatiin heti kommenttia, että se on parantunut huimasti, niin kuin onkin :) Luun pää oli kuulemma hyvin, mutta mun ei. Aaargh, tietty taas kyttäsin sitä pää kenossa.

Ruutu oli taas sitä arpomista ja kokeilemista. Pari toistoa sentään hyvinkin. Juteltiin tästä Riitan kanssa myöhemmin, ja Riitta oli sitä mieltä, että voisin hyväksyä niitä vähän huonompiakin paikkoja, kunhan ei ihan nauhan päälle jää. Nyt Luu säätää ja tarjoaa liikaa ja ruutu pitäisi saada rauhallisemmaksi ja turvallisemmaksi paikaksi. Paikkaa voisi treenata myös kuurilla kosketusalustaa. Ja olikohan se nyt Mari tai Sirke kun ehdotti, että menisin lähettämään ruutuun ihan reunanauhan luota. Niin ei voisi jäädä liian eteen ja pääsisin palkkailemaan onnistumisista.

Noutoa tehtiin taas metallilla. (Pitäisi ostaa uusi puinen, kun vanhat on säleinä...) Sekä kiertoina että hypyn taakse jätettynä muuten ihan ok, mutta tulee eteen vinoon. Tähän sain kotimatkalla Pialta vinkin ohjurien käytöstä. On kuulemma ollut varsin toimiva keino, joten kokeiluun! Noutoon toivoisin kyllä enemmän voimaa ja säpäkkyyttä, mutta luulen että Luun kanssa niitä on helpompi hakea sitten osaamisen ja varmuuden myötä.

Koemaista treeniä halusin tehdä, kun oli sopivasti outo paikka, vieraita ihmisiä ja häririötä viereisellä kentällä (joka oli siis oikeasti sama kenttä). Jostain syystä tein pari maahanmenoa ennen kehään menoa, mikä osottautui semmoiseksi jutuksi, mitä ei kannata sitten koetilanteessa tehdä :D Seuraaminen alkoi ihan hyvin, mutta kun meidät seuruutettiin ruutuun, Luu lysähti maihin. Ja kohta vielä toisen kerran... Se vissiin luuli tekevänsä liikkeestä maahanmenoa. Oikea liikkeestä maahanmeno meni yllättäen ihan hyvin ;) Luoksetulossa kuunteli vähän naapuritontin touhuja, mutta teki kuitenkin. Sivulletulo ekasta käskystä, mutta aavistuksen vajaa. Liikkeestä seisomisen meni sitten maihin. Varmaan kolme kertaa. Lopulta otin sen muutaman kerran vapaamuotoisemmin ja palkkasin. Hyppy oli hyvä kaikkinensa.

Muuten olin ihan tyytyväinen. Pystyin itsekin käyttäytymään suht normaalisti, vaikka tuommoiset tilanteet aina vähän jännittää. Ihan hyvä, että tuli hyödynnettyä tuokin tilaisuus.

Merkillä oli samanlaista säätöä kuin ruudussa. Täytyy mietiskellä, teenkö sen kanssa jotain samantapaista kuin ruudussa. Tai jätänkö suosiolla "hautumaan" ;)

Muutama stoppi kierrolla. Tuolla on samanlainen kumirouhematto kuin tallilla, ja stopitkin oli aika samanlaiset. Riski teki kyllä aika makean stopin niin, että liukui tassuilla mattoa pitkin. Luu otti aina sen yhden tasapainottavan askeleen joka tassulla.

Paikallaolot aloitettiin luoksepäästävyydellä. Luulla pysyi ensimmäistä kertaa ikinä peppu maassa :)

Sitten lyhyehkö istuminen. Luu tippui kerran maihin veli Foxin vanavedessä, muuten pysyi hyvin.

Makuussa oli vaikeuksia pysyä istumassa ja odottaa liikkeen alkua. Palkkailin omaa maahanmenovuoroa odotellessa. Pysyi hyvin, kerran taisi nostaa päätä. Lopussa nousi istumaan edellisen koiran sivu-käskystä. Kaikki pitäis tehdä ekana :D

Lopussa tehtiin enemmän ja vähemmän yhtäaikaisesti muiden kanssa. Luu harjoitteli Puuman kanssa kontaktihäiriköintiä, pitkästä aikaa siis. Alkoi tsempata tosi hyvin, kun muisti taas pelin juonen. Liikkumiset ja huutelut kesti tosi hyvin. Lelun heittäminen sen sijaan oli tiukka pala. Lopulta Luu alkoi jo vääntää päätä häiriöistä pois päin. Tiesi niin, ettei ois saanut katsoa <3 Oli aika söpö myös, kun Mari vapautti ja palkkasi Puuman ennen mua. Oikeen näki, miten ajatus raksutti pienen bordercollien päässä. "Nyt Luu pysy lujana! Tsemppaa tsemppaa! Ei saa katsoa! Ei saa!"

Muutamia kaukojenkin vaihtoja tehtiin. Mari huomasi, että Luu siirsi s-m-vaihdossa takajalkoja, vaikka edestä katsoen näytti menevän hyvin. Pitää olla tarkempi näissä.

Loppuillan Luu onkin ollut varsin väsynyt pikkukoira. Se hengaili koko ajan hihnassa kentän laidalla, eikä tietenkään nukkunut kunnolla, kun piti vähän tarkkailla. Aika rankka päivä siis.

Kivaa oli! O-pentujen treenejä ei oikein ehtinyt seurata, mutta sisaruksia Puumaa, Riskiä, Foxia ja Lallia oli taas kiva päästä näkemään. Ja tietty taitavaa pikku-Piuta. Kiitos kaikille seurasta!