Eli aksaa ja uimista, jos Luulta kysytään.

Mun ryhmään pääsi eilen vain kaksi koiraa, ja koska näillä keleillä ei pysty hullun pitkään treenaamaan, otin itse Nipsun siihen kolmanneksi. Meillähän on tuon ryhmän kanssa ihanteellinen tilanne, kun voidaan tehdä samoja ratoja, mitä olen treenannut tuntia aiemmin Marken ryhmässä. Ei mene aikaa rakentamiseen, joten sitä treeniaikaa on oikeasti tunti :) Ja kun olen itse testannut juttuja Luun kanssa, pystyy paremmin antamaan vinkkejäkin muille tykkikoirille. Kiva, kun voi radan reunalta huudella, että "Pakko ehtiä, mäkin ehdin Luun kanssa!" ;)

Mutta ensin siis treenailtiin Luun kanssa. Tehtiin kahta ratapätkää. Ei taas tullut oikein yhtään mitään, varsinkin se jälkimmäinen meni ihan tappeluksi. Rimoja lensi ja vähän kaikkea muutakin. Pari kertaa Luu myös meni 50-senttisen riman ali, se olikin uusi juttu! Ekassa jätin sitä reilusti ulkokulman kierrossa, joten tuli varmaan liian kiire perään. Toisessa taidettiin ajautua liian lähelle hyppyä, kun tein pientä haltuunottoa/vekkiä. Rimat aiheutuivat pitkälti omasta ohjauksestani, joka taas töksähteli ja hosui liikaa. Mutta koska en koskaan tule ohjaamaan täydellisesti, on vaan pakko opettaa Luu hyppäämään kaikesta huolimatta kunnolla.

Toisella radalla ei sitten oikein päästy alkua pidemmälle. Ensin Luu tuli läpi semmoisesta loivasta pakkovalssintapaisesta aloituksesta, ei siis hypännyt poikittaista hyppyä. Nää on kyllä aina olleet vaikeita. Sitten se ei irronnut yhdelle kauempana olevalle hypylle (jotta olisi ehtinyt valssaamaan) ja sitten se irtosi putkeen. Monta kertaa. Kun se vielä meni puremaan minua, oli hermot jo aika kireällä. Pätkissä saatiin sitten tuo alku menemään ja loppuradasta räävittiin jotain pätkiä. Luukin oli jo ihan läkähdyksissä ja meni omavalintaisesti radan reunalle huilimaan!

Jos jotain hyvää, niin ekan radan alun niistopersjättö toimi ihan kivasti ja päällejuoksuihin taisi tulla joka kerta :) Samoin kepeillä kesti sivuirtoamisen, paitsi kerran, kun tein itse jonkun nykäisyn.

Sitten käytiin kävelyllä ja uimassa.

Päivin ja Pimun kanssa tehtiin sitten sitä ykköspätkää. Bertta oli ollut hierojalla, joten treenasi vaan kontakteja. Nipsunkaan kanssa homma ei oikein toiminut. Taisin olla itse vähän helteen pehmentämä. Nipsu kielsi taas niistoja parissakin kohtaa, vaikka teinkin koiranpuoleisella kädellä. Päällejuoksuun se ei oikein tullut ja joku rimakin tippui. Yleensäkin se tuntui olevan taas tosi kiinni mussa, ei kestänyt yhtään ennakointeja ja juoksi jalkojen perään. Ja kun itsellä saattoi olla vielä bc-moodi päällä, niin eihän se yhdistelmä toiminut. Pitää toi pikkukoira saattaa niin paljon pidemmälle.

Ekalla kertaa tehtiin puomille asti niin, että Miinu leikki tuomaria ja palkkasi. Itse jäin jälkeen. Ekalla eteni vähän huonosti (loppuun asti kuitenkin), eikä hoksannut palkkaa. Tokalla meni sitten jo hyvin katse koko ajan eteenpäin. Kolmannella Miinu juoksi tuomarina, mutta jatkettiin rataa ilman palkkausta. Nipsu meni hämyyn turhankin hyvin ja jäi puomin päähän etsimään leluaan... Tokalla kierroksella tein viimeisen toiston vielä niin, että palkka oli valmiina.

Yksi kohta sentään toimi yllättävän hyvin :D Pystyin lähtemään ulkokulman kierrosta hyvin karkuun, kun siinä oli jatkoon pieni kiire. Nipsu ei tullut kertaakaan hyppyjen välistä, vaan otti hypyn joka kerta. Ehkä se vielä joskus oppii lukemaan rataa ja bongailemaan esteitä! :)

Lopuksi tehtiin Luun kanssa vielä muutama puomi. Ja kyllä, viimekertaisella väännöllä ja tappelulla oli olettamani vaikutus! Ensimmäinen ylösmeno oli aivan täydellinen, Luu oikein mallasi tassunsa laatikon keskelle :) Toisella astui vähän ylemmäs, mutta osui selkeästi kuitenkin. Tehtiin joku 5-6 toistoa, jossa tuli kyllä pari hutiakin, mutta meininki oli ihan eri tasolla kuin viimeksi. Silkkihansikkaat saavat siis pysyä naulassaan ;)

Loppulenkilläkin käytiin uimassa. Tai siis Nipsuhan ei ui, vaan juoksee ja räkyttää rannalla ja yrittää pölliä kavereilta kepit suusta. Tuittukaan ei ui, vaan sillä on aina ihan omat kuviot omissa oloissaan. Nyt se ei tosin ollut mukanakaan, vaan jäi mummulaan loikoilemaan (ja syömään). Luu sen sijaan ui :D Sillä olikin huippupäivä, kun pääsi uimaan peräti kahteen otteeseen! Se on kyllä aika liikuttavan tosissaan. Lean kanssa heiteltiin pikkukoirille pikkukeppejä rantaveteen ja yritettiin houkutella niitä kastautumaan. Aina kun on vähän aikaa turhaan maaniteltu, jostain molskahtaa bordercollie pää edellä koko shown keskelle. "MÄÄ VOIN HAKEE!!!!11!1"