Lähden ensi torstaina puoleksitoista viikoksi reissuun, joten nyt pitää treenata hulluna :D Tänään menin ensiksi Tallille treenaamaan kontakteja ja vähän hyppelyä, ja sieltä lenkin kautta suoraan Loukonlahteen tokoilemaan Katin, Annen ja Heidin kanssa.

Kontaktitreenit aloitettiin pelkällä laatikolla. Tein sillä niitä jyrkkiä kulmia. Ihan hyvin meni. Sitten samaa ideaa puomin ylösmenolla (maksipöydällä). Tein myös 90 astetta jyrkempiä, lähes täyskäännöstä. Näissä oikoi liikaa, vaikka ajatus oli jollain tasolla mukana. Olen hyväksynyt laatikkoon menon myös pitkältä sivulta, kunhan vaan etutassut ovat osuneet sisälle. Näin jälkikäteen ajatellen se, että olisi sheipannut laatikkoon menon vain lyhyeltä sivulta, auttaisi näissä ylijyrkissä kulmissa... Oppia ikä kaikki. Toki sen kriteerin voi vieläkin muuttaa. Täytyy miettiä. Nyt menin matalamman aidan kautta ja laitoin pituuden kepin avuksi.

Piti tehdä koko puomiakin, mutta ne oli purettu molemmilta kentiltä :( Yhtä palikkaa jaksoin raahata, mutta koko puomin kasaamiseen ei riittänyt urheiluhenki. Siirryttiin sitten hyppelyhommiin.

Tein vaan kuuden hypyn perussarjan. Otettiin muutama toisto takaakiertoon lähetyksenä. Lelu vaihdellen vikassa välissä ja lopussa. Ei loikkinut kertaakaan, vaikka vauhti kiihtyi aika hurjaksi.

Sitten sarjaa metallikapula suussa. Ensin jätin toiseen päähän istumaan ja kutsuin luokse. Tämä hyvin. Sitten pari noutona, niin että hyppeli mennessä ja tullessa. Hypellessä pitää kyllä hyvin, mutta ehti kalisuttaa siinä noston ja ekan hypyn välissä. Kun jätin kapulan lähemmäksi hyppyjä, kiersi pari ekaa ja tuli sarjalle keskeltä...

Tauon jälkeen jatkettiin vielä kontakteja puomilla. Alastuloilla paikan hakua naksutellen. Nyt oli paremmin fokus eteenpäin ja odotti tarkkana, mihin päin nami lentää. Pari vierellä juosten ja lelulla palkaten. Näissä muuttuu heti matalammaksi ja kyylemmäksi.

Ja ylösmenoja vielä helpoista kulmista putken kautta vauhtia ottaen. Olin edellä tai liikuin vierellä. Teki jokaikisen oikein! Ei yhtään mokaa!!! Melkein näin valoisan välähdyksen tunnelin päässä, mutta eiköhän tässä vielä takapakkia tule.

Lopuksi intouduin vielä kokeilemaan aata kokonaisena. Tehtiin vauhdilla pituuden, renkaan ja putken kautta. Hetsasin ja vedätin. Osui ylösmenolla joka kerta suunnilleen samaan kohtaan. Kontaktille, mutta aika yläreunaan. Hitsit, kun houkuttaisi antaa tän olla tälleen... Mitään erityistä käskyä mulla ei aalle vielä ole, kun sitä on säästelty ylösmenolle. Ehkä mä kokeilen vielä muutaman kerran ja erilaisista kulmista. Yhden alastulon tuli läpi. Näissä Luu on kyllä tosi kiltti :) En sanonut sille yhtään pahasti (en ole koskaan alastuloista sanonut), voivottelin vaan vähän, kun tuolleen sattui käymään. Seuraavalla yrityksellä korjasi, vaikka vedätin ihan yhtä paljon.

Luun huilitauolla Tuittu tietty höntsäili pikkujuttuja. Kontaktitraineria, putkia, keppejä, aata ja sellaista. Kovasti se olisi myös osallistunut Luun niihin kontaktitreeneihin, joissa palkkasin nameilla ;) Kerran olivat ryntäämässä samalle namille ja ehdin jo säikähtää. Vaan taitaa tyttöjen välit olla tasaantumaan päin, kun ei tuostakaan kehkeytynyt kähinää. Luu kuitenkin käy treenatessa ihan kohtuullisilla kierroksilla.

Sitten tokoa siellä Loukonlahden nurtsilla. Kauaa ei varmaan tarvitse enää vihreällä ruohollakaan treenata...

Tehtiin kaksi kierrosta. Luu aloitti seuraamisella. Tehtiin liikkuroituna. Aloitti taas huonolla asenteella, mutta paransi. Eikä ollut niin huono kuin eilen. Vasemmalle käännöksissä ei oikein työskennellyt. Pitäis niitäkin vaan hinkuttaa erikseen. Juoksun taisi tehdä parhaiten.

Ohjattua. Kapulat nyt kisamatkaan. Ensin vietiin vasen. Merkille menoja saatiin hinkuttaa taas jokunen, kun haikaili kapuloille. Meni kyllä merkille, mutta jäi kauas ja korjasi. Lopulta sain sen menemään kerrasta kunnolla. Sitten sai hakea. Vasemman hakemisen jälkeen taas merkille, nyt meni kerrasta hyvin. Oikean haki aika jyrkällä linjalla. Näköjään löysi kapulat ihan hyvin kauempaakin, joten voidaan tuoda ne takaisin lähemmäksi ja vahvistaa kaarrosta. Odotan vielä sitä päivää, kun keksii keskikapulan... Ehkä sitten siellä kokeessa?

Anne kysyi, saanko stopattua Luun kapulalle mennessä. En tiennyt, joten kokeiltiin. En saanut. Karjuin toppia, mutta Luu nouti ihan toheena ja toi kapulan mulle. Toimi vaan, kun huusin "Luu top!" tarpeeksi kaukana kapulasta. Reeniin siis...

Ekan setin loppuun tunnari. Ja nyt se sitten tapahtui! Nosti nopeasti yhtä väärää. En ehtinyt reagoida, kun en ollut edes ihan varma oman sijainnista (kapulat ruohikossa). Toisella kertaa menin viereen vahtimaan. Nyt ei nostellut vääriä, vaan lähti tuomaan oman. Jotenkin hämmentyi ilmeisesti siitä, että olinkin ihan lähellä (?), tiputti oman ja vaihtoi sen väärään...! Tästä huomautin. Kolmannen tein niin, että vein itse oman. Nyt meni vähän niinkuin pitäisikin. Ongelmat ovat kyllä olleet niin odotettavissa...

Toisen setin alkuun oli pakko ottaa tunnari uusiksi. Tehtiin hiekalle, niin näin kapulat. Oma oli ympyrässä kello kuudessa. Tarkisti Luuksi tosi kauan, mutta malttoi olla härkkimättä vääriä, joten sinänsä oikein hyvä suoritus.

Sitten kaukojen alkuja. Ei liikkurointia tällä kertaa, muuten kisamainen jättö. Ekalla vapautin leluun, tokalla seisominen ja kolmannella istuminen. Istumista ei tehnyt hyvin, mutta teki kuitenkin. Sitten vähän tekniikkaa läheltä. Kovin oli taas etupainoinen. Eikä keskittynyt ihan parhaalla mahdollisella tavalla.

Idari kokonaisena, paitsi että palkkasin asennot. Järjestys I-M-S. Ekasta suorasta ei meinattu selvitä, kun Luu istui vasta kolmannella yrityksellä. Maahanmeno ja seisominen ok.

Loppuhuipennuksena ruutua, joka ei tällä kertaa ollut mikään huipennus. Ensin palkkaa merkiltä. Nää teki oikein hyvin. "Ruutuun" lähti ihan hornan tuuttiin ja tarjosi yhtä idarin matalaa merkkiä. Autoin kävelemällä itse ruutua kohti ja lopulta bongasi sen. Uudella yrityksellä sinkosi taas sinne ihan minne sattuu... Kolmannella meni ruutuun, mutta banaanilla sivusta sisään (tästä vaan namit) ja neljännellä lopulta hyvin. Onhan tääkin kyllä mennyt pari viime kertaa vähän liian hyvin :D

On ne joskus Erittäin Vaikeita, mutta joskus myös Erittäin Veemäisiä...