Eilen oli taas Tuitun puolivuosittaisvisiitti Piiralla. Koin kyllä olevani itse enemmän käsittelyn tarpeessa. Olen puurtanut yhden harkkatyön parissa, koneella istuen tietenkin, eikä kroppa tuommoisista istumismaratoneista tykkää. Työn palautuksen jälkeen toinen jalkani on ollut lonkasta asti puuduksissa ja niska-hartiaseutu on luonnollisesti aika paalissa. Tänään puudutus on helpottanut, mutta tilalle on tullut pistos kantapäähän... Juontaakohan semmoinenkin jostain selkähermosta...?! No, työ tuli onneksi palautettua eikä harrastuksia haittaa ensi syksyyn asti enää kuin työt, ei enää työt ja opiskelu!

Kaikesta huolimatta koira sinne osteopaatille pääsi. Kuten viime vuonna, se oli taas talven jäljiltä paljon huonommassa kunnossa :( Lantio oli vääntynyt taas vinoon, mikä tietenkin vaikutti yhteen sun toiseen paikkaan. Jäykkyyttä oli ainakin rintarangassa, niskassa ja lavoissa. Muutamaa paikkaa Tuittu aristi tosi paljon ja yritti päästä pois kaikin voimin.

Lantio saatiin käsittelyssä oikenemaan, mutta kuulemma toinen puoli jäi edelleen vähän jännittyneeksi. Hoito-ohjeeksi saatiin edelleen runsaasti ravilenkitystä. Teen sitä kyllä säännöllisesti, mutta kieltämättä hyvät ilmat ja lenkkimaastojen läheisyys ovat vetäneet useammin metsäpoluille juoksentelemaan... Takajalkojen venyttelykin voisi olla ihan aiheellista, koska olen ollut huomaavinani, että Tuittu ei ole venytellyt niitä viime aikoina itse niin hyvin. Ei kuulemma ihme noilla jumituksilla. Bio Glucominin lisäksi voisi syöttää b-vitamiinia ja vaikka magnesiumiakin. Karhumäkihän suositteli Bio Glucominin rinnalle jotain omega 3-valmistetta, joten tällä menolla pikkukoira ei syö nappuloita ravintolisillä vaan ravintolisiä nappuloilla ;)

Nyt mennään onneksi taas kesää kohti, joten eiköhän koirakin saada pidettyä paremmassa kunnossa. Talvella hallaa tekevät ilmeisesti raskaassa hangessa ja liukkailla lenkkeily sekä todennäköisesti ihan vaan kylmyys. Treenaaminen kovalattiaisessa hallissakaan tuskin helpottaa asiaa.

Eilen päästiin korkkaamaan ulkotreenikausi, Tuittu tietenkin vain statistin roolissa. Perustarpeet sillä kuitenkin tuli tyydytettyä - se näki Svanten, kävi kakalla, söi (=pölli nameja) ja joi (Svanten vedet). Tehtiin muiden kanssa vielä loppuverkatkin, vaikka Suomen peli oli jo käynnissä. Kyseisestä syystä kerättiin muuten esteet varmaan ennätysvauhtia! Putkiakin runnottiin aan alle suorastaan raivolla :D Loppulenkkikin minimoitiin, mutta 20 min sentään maltettiin kävellä. Suomen esityksen nähtyä sen olisi kyllä voinut yhtä hyvin venyttää pariin tuntiin.