Kävi kerrankin säkä. Oriveden parinkymmenen koiran kisoissa oli paperilla vain muutama meille tosi paha vastus, mutta satuttiin kerrankin onnistumaan juuri niillä radoilla, joilla ne epäonnistuivat. Kahdelta ensimmäiseltä radalta siis 0-voitot! :)

Kaikki radat olivat Jalosen ja aika samantyylisiä. Mukavia, juostavia, mutta ei sentään ihan läpijuostavia. Ensimmäisellä radalla ehkä inhottavin kohta oli pimeään putkeen meno ihan liikkeen vastaiseen suuntaan. Hyvin putkihakuisella koiralla ei mitään ongelmaa, mutta pelkäsin vähän Tuitun kääntyvän putkessa ympäri. Päädyin sitten vääntämään kohdan pakkovalssilla, joka aiheutti ylimääräisen lenkuran. Myös puomin jälkeistä pyörähdystä hypyn kautta putkeen mietin kauan. En tykkää semmoisesta ohjaajan ympäri kierrättämisestä, koska se syö Tuitun vauhtia. Puomin jälkeen oli myös yksi hyppy lievästi tyrkyllä. Tähän väänsin sitten valssin puomin päähän (kontakti tuli otettua, pienellä loikalla) ja heitin Tuitun sylkkärillä hypylle ja putkeen. Vähän se jäi löysäksi, mutta tuntui itsestä paremmalta, kun sai pidettyä liikettä yllä... Kaikkiaan ihan ok rata, mutta skarpimmin olisi voinut vetää. Aikainen aamu ja lähtönumero 2 eivät vaan sovi minulle. Valmistautuminen ja virittäytyminen vaatii vielä vähän liikaa aikaa, mutta hyvähän näitäkin olisi treenata. Tänään kuitenkin tämä riitti voittoon!

Toisella pätkällä jatkettiin aika samantyylisillä kiemuroilla. Kepeille tiukka avokulma-aloitus, mutta muuten ei mitään ihmeellistä. Se meni hyvin, kun maltoin pysyä pois tieltä ja antaa Tuitun hoitaa hommansa. Puomilla muistin käyttää ota-käskyä. Tuittu tuntui tulevan hyvin, mutta videolta kontakti näytti rumemmalta. Selkeä kosketus kuitenkin. Loppusuoralla sai vähän rutistaa, mutta sain kuin sainkin itsestäni tarpeeksi irti. Taas semmoinen perusnätti nolla. Paremmilla ollaan usein oltu huonommilla sijoilla, mutta nyt taas ykkösiksi :)

Juuri ennen viimeistä tutustumista alkoi sataa. Sataa, yök! Mulla oli hieno ja hyvä Fjällräven-takki, mutta ei mitään muuta sadevarustusta. Muutamassa minuutissa kaikki, mitä takki ei peittänyt, oli läpimärkää. Niin paitsi jalat - Integratorit pitävät muuten yllättävän hyvin vettä! No niin, mainokset sikseen, kun ei ole sponsorirahojakaan näkyvissä... Kun hain tutustumisen jälkeen Tuitun boksista, sekin oli silminnähden järkyttynyt muuttuneesta säätilasta. Jouduttiiin lähtemään ensimmäisenä ihan onnettomilla valmistautumisilla. Luulin jo, ettei Tuittu edes lähde radalle. Lähti se, ja jopa laukkasi. Paitsi puomilla :D Sade ällötti molempia ja meno oli sen mukaista. Takakaarteen välistävedossa sitten hylly ihan oman jähmeilyni piikkiin. Semmoinen rata, että jos olisi tiennyt, niin olisi kannattanut lähteä kotiin kakkosradan jälkeen. Olis pysynyt kuivana ja lämpimänäkin. Eikä ois haitannut, vaikka palkinnot olisi jääneet noutamatta - pystejä ja naruleluja on kaapeissa jo muutenkin riittämiin.

No, kotimatkalla päästiin taas poikkeamaan ABC:llä. Lealle ja Inkalle hyviä ratoja, mutta tulokseksi kaksi vitosta ja hylly, joten pullakahvinakki naksahti. Vedettiin me sitten Hesetkin.