Viime viikko oli taas aika hässäkkää, mutta ihan jotain pientä ehdittiin tehdä.

Messarin jälkeen herkuteltiin valkkutokoissa jos jonkinlaisella suklaalla :p Vain Luu ja Ihme olivat kisaamassa, mutta Piia toi lisäksi tuliaisia reissultaan.

Tehtiin taas ohjatun alkuja. Ensin heti alkuun pelkkää alkua :) Piti vähän muistutella katsekontaktin ottamista. Hanna käskytti välillä normaalia aikaisemmin, ja Luu selvästi odotti liikkurin kävelevän ensin tiettyyn paikkaan.

Seuraamisessa tehtiin peruutuksia enemmän ja vähemmän yllättäviin kohtiin. Päätin, että järkevintä on vaan ottaa tähän oma käsky käyttöön. En tiedä, miksi en ole tehnyt sitä aiemmin.

Uudestaan ohjattu, sai tehdä kerran merkinkin.

Sitten ehdittiin vielä vähän kiertonoutoa. Ei kai mitään ihmeellistä.

Paikallaoloista ei ole mitään muistikuvaa, mutta kai me niitä tehtiin.

Loppuun perussettiä, eli pääasiassa eteenmenoa :D

Tiistaina ehdittiin tehdä Nipsun kanssa pikaisesti puomia ennen mun koulutusvuoroa. Nyt hakeutuu alastulon sivusta kosketusalustalle jo aika kivalla asenteella. Koko puomia tehdessä ei toimi. Pari läpijuoksutustakin tehtiin. Nämä muistaa hyvin ;)

Keskiviikkona Nipsu pääsi sitten valkkuaksoihin. Kaisa oli tuonut aika vauhdikkaan radan.

Takuttiin kuuden ensimmäisen esteen kanssa melkein koko aika! Ja päästin aina joka yrityksellä ihan vähän eteenpäin :D Ei se lopultakaan hyvältä tuntunut, mutta saatiin tehtyä kahdellakin eri tavalla. Muuten ei ollut mitään ihmeempää, pientä säätöä ohjausten ja ajoitusten kanssa. Puomin koitin juoksuttaa läpi, mutta näin radan osana jarrutteli kovasti! Ensin pysähtyikin. Tuli sitten läpikin, mutta ei niin täysiä.

Torstaina tokoiltiin Luun kanssa pienesti lähikentällä.

Luoksetulon stoppeja muutama. Teki jostain syystä aika hyvin! :D Vähän muitakin osia.

Zetaa, lähinnä seuraamista hinkutettiin. Muutama asentokin, ne ok.

Ja eteenmenoja sinne sun tänne eri tavoilla. Suoraan pallolle niin, että laitoin merkkejä estämään flänkkiä. Yllättävän helpolla suostuikin menemään merkkin sisäpuolta, vaikka ensin yritti toki kiertää. Sitten kohti tyhjää. Kentän reunaa kohti lähti tosi hyvin ja eteni hieman kysellen penkkaan asti. Sen sijaan ison kentän keskellä oli vaikeaa ja lähti väkisin viistoon merkille. Tämä onnistui vasta, kun kävin näyttämässä paikan.