Maanantai ja tiistai menivät huilaillessa. Tuitulla oli maanantaina hammaslääkäri. Sillä huomattiin jo viimeksi lohjennut poskihammas, jota ei silloin samalla käynnillä ehditty poistaa. Sen lisäksi sille tielleen jäi nyt kolme muuta takahammasta. Kurjaan kuntoon on tuo purukalusto päässyt :( Hampaita jäi sentään edelleen, joten ihan vielä ei tarvitse liemiruokinnalle siirtyä.

Mummu oli illalla vielä niin tokkuroissaan, että ei voitu jättää sitä yksin ja mennä valkkuryhmän tokoihin. Tiistaina olin itse niin väsynyt ja päänsärkyinen (oi, ihana migreeni), etten jaksanut lähteä suunnitelmista huolimatta edes lähikentälle tokoilemaan. Tehtiin vaan jotain pientä sisäjuttua. Kaukot koiran takana seisten alkoivat sentään edistyä :)

Tänään maanantaista asti vaivannut pääjomotus onneksi suvaitsi häipyä ja päästiin pirtein mielin agilitytreeneihin. Menomatkalla ehdittiin tempaista pikaiset tokotkin lähikentällä. Ilma alkoi pakastua, hengitys höyrysi ja hiekka tuntui jo kohmeiselta. Vielä siinä muutamat spurtit juoksenteli.

Muovikapulalla noudon alkua ja palautuksia. Heiluttelin ja heittelin kapulaa. Seuraa-käskyllä toimii, mutta ilman käskyä valuu, eikä kapulan heiluessa kyllä tarjoa oikein kontaktiakaan.

Noutamaan lennosta. Nosteli muovikapulaa tosi nätisti! Sivulletulot vähän mitä sattuu. Jos sattui tulemaan suoraan, niin oli usein edessä tai etutassut hujan hajan. Korjautin käskyllä.

Ohjatun nostoja, lähetys näkymättömältä merkiltä. Molemmat puolet kaksi kertaa, ensin olin vähän lähempänä, sitten oikeilla etäisyyksillä. Ihan kivasti! Kombinaatio pysätyksiä ja vauhtipalkkauksia tuntuu siis aika toimivalta Luulle.

Luoksetulon loppua kierrolla. Maahan ja maasta sivulle tai vauhtipalkalle. Eka sivulletulo vajaa, sen jälkeen parempi. Haluaisin paikan kyllä vähän taaemmas, vaatinee hinkuttamista.

Agitreeneissä tehtiin Mikkilän Sarin jotain kisarataa mineille. Ei kuulemma oikein ollut tullut nollia. Sama rata oli rakennettu demarille jo eilen ja tehtiin sitä kehariryhmän kanssa. Olin päässyt siis jo tutustumaan ja valmistautumaan henkisesti :) Ei se nyt mikään ylivaikea ollut, mutta alun huomasin jo paperilla meille hankalaksi. Ja virheitä saatiin vähän joka väliin. Ei päästy kovin monen esteen pätkiä, mutta oli silti ihan kivaa. En tuskastunut edes siihen alkuun!

Koitettiin alkuun eri vaihtoehtoja, joissa kaikissa oli joku ongelma ;) Pääasiassa se, että Luu leiskautti pituuden niin pitkäksi, että tuli kolmoselle ihan mahdotonta linjaa, enkä ehtinyt ohjaamaan neloselle. Vastakäännöksestä en ehtinyt jatkoon. sillä kun kääntyi vähän paremmin. Valssilla osui pituuteen ja tuli tietty vähän jaloillekin. Tehtiin välissä muuta rataa (jotta ei menis hermot, kummallakaan) ja toisella kierroksella vielä uudestaan alkua. Lopulta onnistui sivuirrotuksella, kun olin jo kolmosen takana. Luu toki tiesi jo, mihin rata menee ja oli saanut pituudelta pari kertaa palkankin. Just tää ei tullut videolle, mutta niitä epäonnistuneita siellä on. Ollaan kyllä pituutta jokusen kerran treenattukin ihan erikseen, mutta näköjään tekemistä olisi edelleen...

Muuten tuntui ihan kivalta. Virheet oli pitkälti mun omia huolimattomuuksia. Kerran Luu kääntyi putkessa ympäri ja huomasin, että toinen pää oli liikkunut muurinpalikoiden eteen...! Huh. Pieni rako siinä oli, ihme (ja onneksi!) kun Luu ei siitä ryysinyt läpi. Vikat kaksi hyppyä oli vaikeita, kun Luu ryysi ekaa turhan tiukalla linjalla. Ei auttanut oikein apurimakaan. Piti vekata, mutta sitten tuli vaikeuksia seuraavan hypyn ohjaamisen kanssa. On se kyllä herkkä tämmöisissä, ei paljon voi ohjailla vaan sinne päin.

Lähtöjen kanssa oli nyt 0-toleranssi. Tein jo ennen omaa vuoroa useamman vapautuksen takapalkalle. Omalla vuorolla maltoin pitää kriteereistä kiinni, vaikka aika tikitti ja halusin päästä treenaamaan rataakin... Enkä hermostunut. Hyvä minä :) Tassun liikuttamisesta käsken Luun pois lähdöstä ja laitan hetkeksi makoilemaan. AINA. Saa nähdä, montako treeniä jaksan... Vai taipuuko kova luu? ;)

Luun treeni