Hyvinkää on ollut mulle useimmiten aika hyvä agilitykaupunki. Tuitun kanssa siellä on kahmittu triplanollaa ja palkintoja. Nipsun kanssa kisattiin viime vuonna ensimmäisissä kolmosten kisoissa ja saatiin sekä agi- että hyppyserti. Silloin jo vitsailtiin, että vähänkö reteetä, kun voi tehdä Nipsusta sitten vuoden päästä agility- JA hyppyvalion samoissa kisoissa. Kun vuoden maaginen aikaraja täyttyi, olin henkisesti valmistautunut pitkään hyllyputkeen ja ahdistavaan epäonnistumisten kierteeseen.

Vaan Hyvinkää ei pettänyt <3

Oltiin kimppareissussa Katin ja Maijun kanssa. Hyvin mahduttiin autoon tulomatkalla, mutta vähän kauhuissamme katseltiin isoja palkintoruokasäkkejä. Sovittiinkin siinä vähän sitten, että jos ei ihan joka rataa voiteta molemmissa säkäluokissa :D Eikä kyllä voitettukaan, vaan Intolle ja Ellille sattui ja tapahtui enemmänkin kuin olisi ollut syytä. No, ensi kerralla sitten!

Agiradoilla aloitettiin yrittäminen. Ensimmäinen ei ollut kamalan kiva. Silleen nätisti sanottuna. Aika ahdasta sumppua. Tutustuessa se tuntui sentään vähän mahdollisemmalta kuin katsoessa. Vaan ei mennyt putkeen keneltäkään, Nipsulta vähiten. Päästiin virheettä kaksi ensimmäistä estettä. Ne olivat peräkkäin suorassa linjassa. Kolmoselle tein pakkovalssia, mutta liian huolimattomasti ja myöhässä, ja Nipsu oli lukinnut hypyn suoraan. Siinähän seisoin. Jatkettiin rataa, mutta sain Nipsun vielä pienellä vekillä kiertämään yhden hypyn. Kun se tuli puomin pitkäksi, päätin poistua radalta. Otin vaan sen puomin uudestaan.

Toisessa radassa oli paljon samaa. Itseasiassa yksi ihan sama kuviokin puomilta putkeen, hypylle ja keinulle. Harmi, etten ollut päässyt ekalla radalla sinne asti :D Alussa oli pyöritys, josta mulla oli vähän epävarma olo. Kun siitä sitten selvittiin, sain hyvän tsempin loppuradalle. Aika monessa kohtaa oli melko hasardi olo, mutta veitsenterällä pysyttiin. Radan peräosassa Nipsu tuli niin viistosti keskimmäiselle hypylle, että luulin jo sen menevän sen takaa. Mitään en ehtinyt tehdä linjan korjaamiseksi, mutta onneksi meni oikein. Nyt pysyi puomillakin niin kuin piti :) Keinu oli törkeän hidas, kun pysähtyi liian ylös. Vaadin kuitenkin 2on 2 offiin asti. Hyvinhän siinä oli aikaa hivutella, voitettiin rata n. 15 sadasosan erolla seuraavaan... Mutta sehän riitti, ja niin Nipsusta tuli agilityvalio! Ei ensimmäisessä, vaan toisessa mahdollisessa startissa!

Tuomari vitsaili palkintojenjaossa, että oltaisiinhan me vissiin jo viime viikonloppuna voitu se serti ottaa... (Vastasin, että me ei kisattu silloin :D) Tarkistin kuitenkin, että ne viime vuoden sertit tulivat 22.8. Tämä oli siis oikeasti ensimmäinen mahdollinen viikonloppu valioitua.

Hyppärille mennessä lähinnä hymyilytti. Ei kuitenkaan mennyt pelleilyksi, vaan hyvällä tsempillä vedettiin sekin. Hyppäri olikin lähempänä flow-osastoa. Kaikki meni suunnitelmien mukaan, eikä homma tuntunut missään vaiheessa leviävän käsistä. On se vaan helppoa silloin JOS se sujuu :) Vikassa putkessa jännitti. Nipsulla kesti mustassa putkessa normaalia kauemmin ja ehdin jo hermoilla, että tulis nyt... Kahdessa vikassa hypyssä ei onneksi ollut mitään haastavaa. Nollan teon jälkeen jännättiin. Koiria oli vähän, mutta kovia nimiä suhteessa paljon. Liina tekikin nollan, mutta kaarrotti ja suti matolla sen verran, että voitettiin lopulta parilla sekunnilla. Ja niin Nipsusta tuli myös hyppyvalio!

Nipsun valioituminen ei sinänsä tuntunut "miltään" Tuitun silloisen avautumisen jälkeen. Tuitun kanssa niitä voittoja sai metsästää ihan tosissaan, Nipsun kanssa tiesin niiden tulevan ennemmin tai myöhemmin. Mutta olihan se nyt ihan siistiä tempaista molemmat samalla kertaa :D Ja voitoilla, vaikka kisat koiramäärällisesti pienet olivatkin. Nyt on kasassa tupla ja voitto myös karsintoihin, joten siinäkin suhteessa saadaan kisailla rennommin.

Ensimmäinen rata...

...ja ne kaksi seuraavaa.