Eilisten Nipsu- ja Luu-sählinkien jälkeen tänään sai taas vaan nauttia ja kisata Tuitun kanssa. Me kun molemmat vielä tykätään keinonurmipohjasta, niin mikäs siinä juoksennellessa :)

Ensimmäisellä radalla oli vähän inhottava puomin jälkeinen kohta, jossa itsenäiset kontaktit olisivat olleet kova sana. Tuittu vaatii mun liikkeen, jotta se ylipäätään menee puomin loppuun, joten tähän suunnittelin suosiolla ihan vaan kankivalssin. Puomilla koitin tsempata Tuittua, että se ei alkaisi himmailla. Tuloksena melkoinen loikka kontaktilta... Olin kyllä katsovinani, että osui kontaktille kuitenkin, ja samoin näki Johanna. Ei siis virhettä, mutta loikkaa seurasi iso kaarros, joka kulutti aikaa, mutta helpotti jatko-ohjausta, kun ehdin parempiin asemiin. Muuten meni aika lailla suunnitelmien mukaan. Mustassa putkessa Tuittu oli taas ihan tosi kauan. Mitä ihmettä se siellä touhuaa..?! Muutenkaan ei menty mitään hirveetä kyytiä, mutta päästiin kuitenkin kolmospallille heti Lean ja Inkan jälkeen.

Toisella radalla taas ikuisuus mustassa putkessa. Juoksin itsekin putken viertä ja silti sain odotella. Puomin kontakti oli nyt hidas, kun varoin loikkaa ehkä vähän turhankin voimakkaasti ;) No, hyvä huomata, että koira on kontaktilla kontrollissa, vaikkei se niitä hyvin teekään. Puomin alla olevan putken jälkeen tuli aika rumaa kaarrotusta ja tässätystä. Ja keinu, se on kyllä ihan kamala. Mutta jos nyt jotain hyvääkin ;) Puomille mennessä Tuittu ei edes harkinnut tyrkyllä ollutta putkea ja keppien jälkeinen hyppy meni aika tiukasti ihan perinteisesti kääntäen. Tehtiin nolla ja tultiin toisiksi :)

Kolmannella radalla Tuittu hipsi lähdössä. Näiden uusien sääntöjen takia en uskaltanut käydä korjaamassa, vaan päästin sitten radalle. Vaikka kai sen olisi kerran voinut palauttamassa ennen hyllyvihellystä. En kuitenkaa jaksa uskoa, että tästä mitään ongelmaa kehkeytyy, joten possuilkoon. Keinu näkyy videolla vähän turhankin hyvin, ja se näyttää kyllä ihan kamalalta... Pitäisiköhän sille yrittää oikeasti tehdä jotain. Tuommoiset loikat eivät voi olla kovin terveellisiäkään. Tuitun vahvuusaluetta ovat tunnetusti tiukat käännökset, mutta tälläkin radalla kaarroteltiin. Yksi siivekkeen ympäri kierrätys oli aika kamala ja Tuittu katseli siinä jo väärään suuntaan. Puomilla Tuittu pysähtyi, tosin kontaktille eikä tassut maassa. Kepeillä se meinasi keräillä viimeisessä välissä, mutta selvitti tiensä pahemmin kompuroimatta. Muuten sen pujottelut näyttivät tällä ja aiemmilla radoilla musta aika hyviltä. Oisko niihin peräti tullut vähän vauhtia...? Nolla sitten tältäkin radalta. Ajan kanssa tehtiin melkoisen tarkkaa työtä ja pysäytettiin kello sadasosasekunnilleen ihanneajassa ;) Ehkä en olisi niin tyynesti seisottanut koiraa kontaktilla, jos olisin tiennyt, miten tarkalle menee...

Viimeisellä radalla oltiin viidensiä, mutta saatiin kuitenkin kolmaskin palkinto, joka jaettiin ekstrana. Perustelut menivät osittain ohi, mutta jotain siellä puhuttiin tasan ihanneaikaisesta nollasta ja muutenkin hyvästä työstä. Toisen spesiaalipalkinnon saivat Johanna ja Ilja :) Luu sai siis kolme uutta palloa! Tuittu sai lahjakortit kahdeksaan kiloon Royal Caninia ja Anu kaksi karkkipussia. Ja Tuitun kisakirjasta täyttyi tämän triplan myötä keskiaukeama!