Tänään saavutettiin yksi koiranpennun elämän merkkipaaluista, kun käytiin ensimmäisillä rokotuksilla. Luu sai kehut hyvästä kunnosta ja reippaasta luonteesta, kuinkas muuten. Luusta oli ihan sairaan hienoa päästä lääkärisedän syliin, hyppiä ja pussailla.

Samalla käytiin vaa'allakin, kotona kun meillä ei semmoista ihmettä ole. 5,8 kg saatiin lukemaksi, vaikka oli melko haastavaa saada kaikki tassut vaa'alle ja kaikki paino tassujen päälle. Aika pieni tyttö! Olen verrannut sitä ihan käsituntumalla Tuittuun (6,5 kg) ja veikannut suunnilleen saman painoiseksi.

Kokoa kyllä tulee koko ajan. Tänään laitoin tytöille takit päälle, kun käytiin ulkona pakkasessa. Luulla oli sama Tuitun takki kuin muutama viikko sitten sen ollessa mukana treeneissä ensimmäistä kertaa. Silloin takin helma laahasi melkein maassa ja etutassut tulivat kaula-aukosta ulos. Nyt takki on melkein pieni. Aika ylisymppis se silti oli punaisessa takissa viipottaessaan.

Tuitun pukemista lenkille en ole koskaan harrastanut, koska se ei liiku takki päällä kunnolla, vaan menee semmoista tönkköä köpöttelylaukkaa. Olen ajatellut, että huonosta liikkumisesta on enemmän haittaa kuin takin lämmöstä hyötyä. Hyvinkään kisoissa totuteltiin talvivaatteisiin pakon edessä, kun piti lähteä jäähdyttelylenkille melkein 30 asteen pakkasessa. Ilmeisesti Pomppa on sen verran kivempi päällä, että sain kuin sainkin Tuitun ravaamaan. Sekin saa siis pahimmilla pakkasilla ehkä jatkossakin lämmikettä vanhojen jäseniensä suojaksi ;)