Pakko paljastaa vielä yksi nolohko juttu eilisistä kisoista. Kertonee ehkä jotain omasta keskittymiskyvystäni... tai ainakin jostain kyvystä? Säädin autolla jotain, puin koirille takkeja, juotin, kaivelin evästä yms. Sitten lähdin halliin odottamaan hyppärin tutustumista. Tutustuin rataan ja jäin katselemaan ainakin parikymmentä ensimmäistä koiraa. Kun sitten lähdin hakemaan koiria kävelemään, huomasin kauhukseni, että auton takaluukku on auki. Ihan sepposen selällään siis! Pelästyin ihan hulluna, mutta ehdin samalla ihmetellä, ettei kisoissa oltu kuulutettu vapaana juoksevasta schipperkestä ja sheltistä... Että kai nyt joku olisi ne huomannut? No ei kai, kun siellä ne olivat kiltisti takaluukussa :D Tuittu veti sikeitä ja Nipsu istui ja katseli maisemia.

Ihan hyvä, että on opettanut koirille, ettei autosta saa tulla koskaan ilman lupaa (koskee myös Nipsua sen meillä ollessaan). En tosin ihan tällaista tilannetta ole ajatellut kyseisen säännön hyödyksi ;) Oikeasti luulen kyllä, että Nipsu ei vaan uskaltanut lähteä mihinkään yksinään. Ja Tuittua ei huvittanut.

Kesähelteillä tuskailin tuon auton kanssa, kun takaluukkua voi pitää vain vähän raollaan. Ois näköjään vaan pitänyt pitää reilusti auki :D

Tänään tokoiltiin pikaisesti iltalenkin yhteydessä. Käytiin semmoisella pienellä valaistulla kentällä, jonka olemassaolon olen melkein unohtanut pitkäksi aikaa.

Tuitulla oli taas herkkukippo mukana. Se sai sen yllätyksekseen pelkästä seuraamisesta :) Alussa pientä haahuilua, mutta skarppasi ja seurasi sitten ihan hyvin.

Luu teki vähän platsia, ensin palkkailua pysymisestä. Huomautin aika kovasanaisesti, kun nosteli päätään. Sitten sivulla istumista ja makaamista "käskyä" huudellen. Istumaan Luu nousi ihan tikkana joka kerta, kun sanoin "käsky" yhtään iloisemmalla äänellä.

Seuraamista suorina pätkinä. Tuntui kivalta.

Luoksetulon stoppia tolpankierrolla. Alkuun ja loppuun vauhtipalkat. Ei ennakoinut.