Maanantaina alkoi sitten uuden tokovalkun syyskausi. Etukäteen olin ajatellut, että Syy tuskin tulee treenaamaan tässä ryhmässä kertaakaan, mutta se pääsikin heti ekalla kerralla tuuraamaan. Luu on ollut jo ihan ok, mutta pidin sitä varuiksi vielä treenitauolla.

Syy teki tuttuja juttujaan. Luoksetuloa ihmisten ohi. Oon tehnyt näissä nyt käsikosketusta, ja se aiheuttaa vielä välillä hämmennystä ja pientä rähinää... Nytkin onnistui hiljaa vasta jollain kolmannella yrityksellä. Vauhtinoudoissa pureksi kapulaa :p Näihin mietitiin vaihtoehtoja ja vähän kokeiltiinkin. Mutta toistaiseksi taidan siirtyä metalliin ;) Lopuksi tehtiin häiriössä muiden kanssa yhtäaikaa. Ei yritä enää nykään karkailla muiden luokse :D

Tiistaina alkoi sitten Syyn oma tokoryhmä. Meitä oli tällä kertaa vain kolme, joten ehdittiin tehdä hyvin omat setit ja sitten vielä yhtäaikaa. Luoksetulon käsikosketukset onnistuivat nyt ääneti, mutta ekalla toistolla taisi odottaa vähän namipalkkaa. Noutoja tehtiin muovisella ja metallilla. Kokeiltiin saada vauhtia menoon peräänjuoksulla, mutta Syy ei ihan hoksannut jujua.

Se on kyllä jotenkin niin liikuttava höntsäilijä. En osaa suhtautua sen kanssa tekemiseen yhtään tosissani, vaan mennään edelleen ihan pikkupentumeiningillä :D Mutta hirveen kiva sen kanssa on puuhailla! Se ei ole yhtään niin intensiivinen ja raivokas, mitä Luu oli jo samassa iässä ja tuntuu siksi hassulta. Mutta se on kovin iloinen ja ihanasti yhdessä :) Vauhdista ja voimastakaan en ole ainakaan vielä yhtään huolissani, koska Syy vaikuttaa aika hitaasti kypsyvältä ja semmoiselta, että se miettii ensin ja kiihdyttää vasta sitten. Perun puheeni tai otan itseäni niskasta kiinni, jos treenit ovat samanlaista hömpöttelyä vielä kahden vuoden päästä :D

Saatiin Syyn ekasta omasta ryhmätreenistä videotakin.