Käytiin Nipsun kanssa kenraalikisoissa. Ei olla kisattu SM-kisojen jälkeen, joten oli ihan hyvä hakea vähän tuntumaa, joka mulla on aina jonkun verran hakusessa kisatauon jälkeen. Tuomarina molemmilla radoilla oli Johanna Wüthrich. Ihan kivat radat. Ei mitään kamalaa, mistä olisi jäänyt huono fiilis :)

Ekalla radalla olin ehkä liian hermona, semmoista pientä epävarmuutta oli koko ajan ilmassa. Rata lähti kuitenkin ihan hyvin liikkeelle, mitä nyt kurvi kolmoselta putkeen valahti. Siihen olisi pitänyt tehdä jotain, mutta en osannut arvioida, miten hyvin Nipsu irtoaa kolmoselle, jos ennakoin putken pakkovalssia. Hyvin se sitten lennähti... ;) Takanurkassa oli suora putki kohti nurkkaa, josta piti kääntyä 180 astetta takaisin. Jäin taakse ja jarrutin aika voimakkaasti käskyttämällä vielä Nipsun ollessa putkessa. Yhtäkkiä kuulin, että tassujen rapina vaihtoi suuntaa ja Nipsu tuli putkesta ulos...! Se oli varmasti jo ainakin putken puolivälissä, varmaan ylikin. Hienoa. Loppusuoran olin päättänyt tehdä ulkopuolelta päällejuoksuilla, kun noi välistävedot ei nyt vaan ole mun juttu. Sivuetäisyys puomilta hypylle oli ehkä vähän turhan paljon tähän, mutta kyllä se olisi onnistunut paremmalla huolellisuudella (nolla alla kenties... vaikkei se saisikaan vaikuttaa!). Nyt lähdin liian aikaisin liikkeelle eikä Nipsu ollut lukinnut hyppyä.

Toiselle radalle sain rauhoitettua itseäni ja olin rennompi. Tähän olinkin kokonaisuudessaan ihan tyytyväinen, tuntui enemmän siltä kuin pitäisi. Helposta alusta kehitin vaan turhan vaikean. Persjättöä siihen meinasin, mutta sitten oli koko ajan semmoinen olo, että en ehdi... Tein siis puomille takaaleikkauksen, jonka hienosti perustelin itselleni sillä, että niitäkin pitää treenata :D Ei ollut nopein vaihtoehto, Nipsu ehti kysellä, mutta meni silti. Kepeillä tuli sitten virhe, harvinaista. Kulma oli loiva avokulma, sisäänmenon takana näkyi putki ja liikuin itse voimakkaasti. Tiedostin haasteet, mutta luotin siihen, että Nipsu osaa tämän. No, tällä kertaa arpa ei voittanut. Joskus käy näinkin. Lopusta olen ylpeä, sillä vaikka tutustuessa kokeilin, että siihen saisi ryysittyä valssinkin, niin tein takaaleikkauksen! Nipsu ei epäröinyt yhtään, mutta leikkauksen jälkeinen kurvi kyllä levisi. Mutta siihen ei takerruttu, ansaitsin tästä itselleni jätskin kotimatkalla! :D (Lidlin Strawberry Crisp  on muuten sairaan hyvää!)