Nyt kun säät edes jotenkin sallivat, innostuin tekemään juttuja ihan molempien tyttöjen kanssa. Se, että oikeasti mun pitäisi istua koneella piirtämässä harkkatyötä, tietenkin vähän edesauttoi asiaa... Hyödynsin taas tuota koulun pihaa, joka on sopivasti aurattu ja valaistu. Ja jossa on tietty "asiaton oleskelu kielletty", mutta eihän koirien treenaaminen ole yhtään asiatonta...? ;)

Ensin Luuluu, jonka kanssa aloitettiin riekkumisella. Alkuun muutama kierto oikealta ja vasemmalta. Vähän tökkivää, mutta tarjosi kerran jopa itse. Sitten ihan uutena juttuna leikittiin ruutua. Tai lähinnä siis kuolleelle lelulle menoa. Jätin lelun ruutuun Luu sylissä, pakitin vähän matkaa ja päästin irti. Kerran Luu ehti unohtaa lelun ja tarjosi merkkiä, muut kaksi toistoa ihan hyvin. Noutoa en ajatellut tämän jälkeen ottaa enää ollenkaan, mutta sitten Luu kävi itse hakemassa kapulan. Heitin sitten kertaalleen.

Ruuan kanssa ensin merkkiä. Matkaa oli pisimmillään n. 7 metriä. Nää meni ihan hyvin. Olen ottanut parilla treenikerralla käskyäkin mukaan, ja tuntuu, että Luu ehkä jopa vähän reagoi siihen. Tarjoaa kyllä muutenkin. Luu kiertää merkille eri suunnista, mutta menee mun mielestä ihan hyvälle paikalle. Vähän saattaa jäädä vinoon suunnasta riippuen.

Sitten vähän seuraamista. Nyt ihan suoraa pätkää ja sivulla istumista. Pari jopa viiden askeleen pätkää. En kyllä tiedä yhtään, miltä näyttää, mutta paikka tuntuu pysyvän ihan hyvin. Tehtiin myös muutama eteentulo ja puukapulan tuonti. Pitää puistakin ihan hyvällä otteella. Kiva pieni koira :)

SItten kävin vaihtamassa koiraa ja menin pikkulenkin jälkeen Tuitun kanssa samoille mestoille. Aloitettiin seuraamisella, joka oli aika väljää ja levotonta, mutta iloista. Sitten hinkattiin istumisia, joka on nyt jostain syystä aivan toivotonta. Ilmeisesti kaukojen ja peruuttelujen seurauksena Tuittu ei suinkaan istu "istu"-käskyllä, vaan istuu, nousee, peruuttaa ja steppaa... Naksuttelin istumisista ja saatiin joitain onnistumisia. Niissäkin Tuittu nousi ylös ennen kuin takapuoli ehti kunnolla koskea maata. Kylmä ilmakin varmasti osaltaan hankaloittaa tätä, joten ehkä meidän pitäisi jättää istuminen hautumaan ja odottamaan kesäkelejä :D

Vähän sama kaukojen kanssa, joita tehtiin ihan vähän. Tuittu ei vaan pysty makaamaan näin kylmällä, joten eihän siitä oikein mitään tule. Parit istu-seiso -vaihdot (joka on se huonoin) tehtiin ja niissä alkaa pikku hiljaa ajatus siirtyä taaksepäin. Pitkältä matkalta ja käsimerkin kanssa tekee väärin, mutta pelkällä suullisella käskyllä paremmin.

Niin, ja tehtiinhän me vähän idariakin. Tai siis kerran koemaisesti rääpien (liikkui seisomisessa, huono istuminen yms.) ja sitten pelkkää seisomista ja siinä pysymistä.

Lopuksi Tuitunkin kanssa kiertämistä. Se osasi sen ihmeen hyvin, vaikka ei olla tässä muodossa oikeastaan treenattu. Yhden luoksetulon seisomisenkin otin kiertämisen yhteydessä. Kaikesta sähläyksestä huolimatta meillä oli tosi kivaa :) Se, että Tuittu on treenatessa tuollaisella asenteella saa mut suunnittelemaan aina vaan uudestaan aktiivisempaa treenaamista ja jälleen kerran kisoihin menoa...