Keskiviikkona alkoi aksan talvikausi. Nipsu ja Luu ovat tänä talvena molemmat valkkuryhmässä, treenaan siis aina jommalla kummalla. Toista ryhmäpaikkaa en ottanut ollenkaan, vaan tavoitteena olisi päästä vähän aikaisempaa useammin omatoimitreeneihin... Saas nähdä, kuinka sitä tokoiluilta ehtii ja malttaa ;)

Tällä kertaa oli Luun vuoro, Nipsu sai vielä pitää taukoa. Ilona oli kehitellyt hauskan radan, alku oli ilmeisesti jotain Kermisen kuvioita. Alkui sujuikin ihan mukavasti, ongelmat alkoivat suunnilleen siitä Ilonan omasta suunnitelmasta...:D Siinä oli yksi kohta, mitä ei oikein saatu onnistumaan millään, paitsi kerran varmaan tuurilla. Hypylle tehtiin jaakotus ja sitten mentiin yhden hypyn kautta puomille (jonka alla oli putki). Hyppyjen välissä, vähän linjasta sivussa, oli pituus sivusuunnassa. Aina, siis AINA, kun lähdin hypyltä hypylle, Luu kaarrotti liikkeestä pituudelle, hyppäsi sen siis sivusta. Jos jäin asumaan jaakotukseen, se kääntyi kyllä, mutta sitten olin liikaa jäljessä, jotta seuraavan hypyn ohjaus olisi onnistunut. Putki-puomi-erottelukin vaati vähän toimenpiteitä jo ennen hyppyä. Kokeiltiin flippiä, puolivalssia ja vaikka mitä, mutta kaikki kosahtivat aina johonkin. Kerran saatiin se onnistumaan valssilla ja leikkauksella, mutta silläkin versiolla Luu meni ensin putkeen.

Vastaavaa ongelmaa on ollut ennenkin, joten tuossa olisi kyllä treenaamisen paikkaa... Luu ei ole koskaan ollut kova flänkkäämään (päinvastoin...), mutta joskus tulee tuollaisia tilanteita, joissa liike saa sen kaarrottamaan. Ehkä niiden harvinaisuuden vuoksi en ole osannut asiaan puuttuakaan.