Maanantaina ankea ja raskas paluu arkeen. Onneksi valkoinen maa piristi! Illalla treenattiin tokoa. Luun oma vuoro oli viimeisenä.

Luu aloitti häiriöseuruulla. Edelleen vain lelujen heittelyä. Nyt ei oikein sujunut. Luu pystyi kyllä olemaan menemättä leluhämyihin, mutta ei silti skarpannut ja työskennellyt. Yhdessä vaiheessa en saanut sitä edes pitämään kontaktia. Lisäksi se valui sitkeästi eteen. Mulla oli aluksi Cuz (oikeassa) kädessä ja se taisi pahentaa kyyläystä. Laitoin lelun taskuun ja palkkasin narupallolla, minkä jälkeen saatiin jotain parempia pätkiä. Mutta jotenkin ei nyt tuntunut niin hyvältä kuin viimeksi, kun en saanut Luuta korjaamaan sen enempää asentoa kuin asennettakaan.

Hyppynoutoa tehtiin puisella. Sen pystyi tuomaan lähelle (jopa kiinni), joten ongelma johtuu nimenomaan metallista. En muistanutkaan, että nostot ovat puisella vaikeampia, ja nosti ekan väärin. Toisella annoin muistutuskäskyn. Näiden jälkeen yksi hyppynouto metallilla niin, että heitin ja lähetin hetsaten perään. Vähän kauemmaksi jäi, mutta ihan siedettävästi.

Tunnari ihan normisti. Harkitsi varsin vakavasti viereisen nostamista, mutta ei sitten kuitenkaan mokannut. Kävi rivin taas pari kertaa läpi. Musta näyttää jotenkin siltä, että nuuskii ensin koko rivin vähän sinne päin ja alkaa vasta sitten etsiä kunnolla...?

Tässä välissä tehtiin paikallaoloja. Pelkkiä makuun jättöjä. Tehtiin lopulta kolme, kun aina sattui jollekin jotain. Luu tippui ja nousi joka kerta omilla vuoroilla. Eka maahanmeno vähän vino, jälkimmäiset paremmin. Näistä nami palkaksi. Nousut voisi olla säpäkämpiä. Niistä palkkasin myös namilla, mutta jos ei ala parantua, täytynee tehdä taas jalkakuuria.

Lopuksi nopeasti yhteisesti. Ensin kaukojen tekniikkaa Cuzilla. Muutama tosi hieno! Vähän sotki, kun tehtiin Katin ja Inton kanssa yhtäaikaa. Luu teki jonkun vaihdon Katin käskystä ja kerran vapautti itsensä lelulle Katin kehusta :D Onneksi oli onnistunut vaihto alla :D

Sitten niitä ruudun paikan korjailuja. Joskus ollaan näitä kyllä kokeiltu, mutta nyt Luu ei oikein tajunnut ja alkoi turhautua ja äännellä. Ei sitten viitsitty jatkaa... Aluksi teki kyllä pari ihan hyvin. Tein loppuun yhden lähetyksen merkiltä, ja pitkältä matkalta osasi kyllä mennä hyvään paikkaan.

Lopuksi vielä muutama jäävä. Ekan seisomisen istui, muuten kaikki hyvin. Varsinkin istumiset, tietenkin.

Tehtiin vielä muutama puomi. Osui kaikki ylösmenot :) Kerran kyllä meni puomin sijasta putkeen, mutta se nyt ei ole niin vakavaa.

Kun treenit oli loppu ja lelut pakattu reppuun, Luu yhtäkkiä tajusi, että Ihmehän on pieni bordercollie ja sitä voi leikittää...! Luu on tähän asti suhtautunut Ihmeeseen aika penseästi, varmaan aika pitkälti siksi, kun ne ovat nähneet vain treeneissä. Treenit ovat vakava asia, eikä siellä ehdi seurustella ällöttävien kakaroiden kanssa... Nyt se oli suorastaan liikuttava, kun alkoi haastaa pientä painiin, irvisteli, läiski tassuilla maata nenän edessä ja kiepsahti selälleen :)

Ennen lähtöä ammuskeltiinkin vielä Maijun kanssa. Nyt Luulle eka laukaus ihan vaan hengailusta, toinen leikkiessä ja kolmas sivulla istuessa. Nyt ei reagoinut mitenkään. Ihmekin leikki reippaasti omien paukkujensa aikana.