Tänään oli kiva päivä! Treffattiin ja treenattiin Luun sukulaisten kanssa. Mukana olivat Toivo-pappa, Rimma-äiti, Puuma-sisko sekä veikat Riski ja Lalli. Kuura ja Fox harmillisesti estyivät saapumasta paikalle. Anne oli varannut meille nykyisen Takkujen hallin, eli vanhan Navetan. Luu on treenannut siellä pentuna ja hyvin muisti kyllä paikan ja tiesi, missä ovi on :) Tehtiin kaksi kierrosta ja välissä pidettiin Marin synttärikakkutauko auringonpaisteessa ulkorappusilla.

Luu aloitti seuraamisella... Mari ja Sirkekin huomasivat, että se on parantunut huimasti :) Aluksi ei meinannut maltti riittää ja jouduin huomauttamaan keulimisesta parissa ekassa aloituksessa. Sitten paremmin. Vasemmalle käännöksissä kuulemma istui. Mulla on jäänyt niissä itselläni liika auttaminen päälle, kun Luu on tehnyt ne huonosti. Nyt se kuitenkin työskentelee käännökset paremmin, joten voin ihan hyvin liikkua reippaammin. Koitettiin muutama ja paremmin meni. Jossain perusasennossa jäi taakse vinoon, joten näihinkin pitää kiinnittää huomiota.

Luoksetuloa, jossa vähän kokeiltiin ja sain vinkkejä eri juttuihin. Tehtiin putken kautta pallonheittostoppi, putken kautta stoppi lähemmäs ja kauemmas ilman palloa ja stoppi maahanjätöstä ilman palloa. Lähelle stoppi oli ainut kunnollinen lukkojarrutus, mutta muiden mielestä muutkin olivat ihan hyviä. Maahanjätöstä toki selkeästi huonoin. Mietintään mm. pallon heittäminen itse, kunnollisen työskentelyn vaatiminen ja takapalkan käyttö apuohjaajan avulla. Tai sitten vaan nykyistä treeniä lisää, lisää ja lisää. Loppuosan eteentuloa kokeiltiin ihan läheltä ja saatiin Luu tekemään ihan hyvin. Siitä sitten vaan pidentämään.

Ekan setin loppuun piti tehdä sitten tehdä ruutu "ihan vaan". Luu taisi lukea ajatukset treenivuoron loppumisesta ja pisti sitten merkillä ranttaliksi. Tekemällä huonon merkin pääsee tekemään sen aina vaan uudestaan ja uudestaan...! Kuinka hienoa se on?! Ihan sama tietenkin, vaikka niistä huonoista merkeistä saa rumia sanoja ja tukkapöllyä. Ruutu oli vasemmalle ja jäi aina merkillä vasemmalle vajaaksi. Jumahti siihen tiettyyn kohtaan ja tehtiin Sirken vinkistä siitä kohdasta korjailuja oikeaan paikkaan. Näin lähti lopulta toimimaan. Parin hyvän merkin jälkeen annoin mennä ruutuun, minne meni tosi hyvälle paikalle, vaikka veikin etureunan nauhat mukanaan. Sen jälkeen otin vielä uudestaan merkkiä ja sama vääntö jatkui... Nyt selvittiin vähän vähemmällä toistomäärällä, mutta hinkkausta sekin vaati.

Toisen kiekan alkuun hyppynoutoa. Tehtiin pari liikkuroitua, joissa molemmissa korjautin eteentulon lähemmäksi, vaikka muiden mielestä se oli ihan ok. Kai siihen sitten pitää vaan tyytyä. Jotenkin en vaan ole osannut vetää rajaa, kun olen hinkannut sitä paikkaa vähä vähältä lähemmäksi. Aina tuntuu, että se on vähän liian kaukana. Nostot oli taas vähän ällöttäviä.

Sitten tunnari. Ihan normisetti, kellotaulu. Toi väärän!!! Taisi olla viereinen, eli sai hajun, mutta nosti liian hätäisesti. Uusinta ok. Tehtiin vierailla kapuloilla, mutta en tiedä, oliko sillä nyt sitten mitään merkitystä. Viljolle tehtiin aika toimiva tunnari maton saumaan (:D), jotain samantapaisia voisi ottaa Luunkin ohjelmistoon. Ideana siis, että joutuu keskittymään siihen nostoon.

Ohjattu, liikkuri määräsi vasemman. Merkki olisi voinut olla nopeampi, mutta meni hyvin oikeaan paikkaan. Tästä namipalkka ennen jatkoa. Itse nouto hyvä, malttoi nostaa oikein (tosin kapula helpommin päin) ja tuonti ok. Palkka luovutuksesta.

Loppuun kaukojen tekniikkaa. Maahanmenoja n. 10 metristä, pääosin ok. Sitten koitettiin tehdä istumisia lähempää, mutta lähti lapasesta, meni yliyrittämiseksi eikä saatu millään yhtään hyvää. Pakitti aina vaan. Ei sitä vaan saa toimimaan, kun se menee tuohon tilaan. Lelukaan ei tänään jähmettänyt.

Tehtiin myös paikallaoloja. Lyhyet istuminen ja makuu, molemmat hyvin. Makuun nousussa käytin "pakkia", mutta ei oikein tajunnut. Tehtiin myös maahanmenoja ja nousuja ringissä, kaikki omaan tahtiin. Tässäkin sitä pakkia, alkoi mennä jakeluun. Tiedä sitten, saanko sitä koskaan siirrettyä istumiseen, mutta kokeillaan. Pari kertaa koitin vaan sivullenousua, mutta teki jähmeästi.

Palkaksi Luu sai tehdä muutaman kerran puomia. Kaikki ylösnousut hyvin, vaikka vedätin putkesta :) Eka meni alastulon vinoon, mutta loput ok, kun juoksin ohi.

Treenien jälkeen käytiin porukalla syömässä ja suunniteltiin jo seuraavia treenejä. Kivaa, kun Luulla on noin hienoja sisaruksia ja sisaruksilla mukavia omistajia :)

Kotimatkalla poikkesin tekemään reilun tunnin metsälenkin ja ilta on sitten löhötty sisällä. Luukin on vaan nukkunut, ihan kuin se olisi jopa poikki.

Tässä Tainan ottama kuva sukulaiskuusikosta. Ylärivissä Toivo, Rimma ja Riski ja edessä Lalli, Luu ja Puuma. Kovasti kevätaurinko häikäisi ;)