Tänään taas pikaiset tokoilut agilitykoulutuksen ja Teho-osaston välissä. Jätin kentän laidalle yhden palkkakipon (jota Tuittu kyttäili) ja vein toisen odottamaan ruutuun, jonka tein heti alkuun.

Tehtiin parin minuutin paikallamakuukin alokasluokkamaisesti, ihan hyvin. Sitten ihan pieni pätkä seuraamista tiheästi perusasennoista palkaten. Aika levotonta, palkkaus ja kentän reunalla odottava kippo taisivat häiritä. Mua ärsyttää suunnattomasti, kun Tuittu ei voi pysyä istumassa, kun palkkaan sen. Ihan kuin se ei pystyisi nielemään kuin seisaallaan...

Sitten kokeiltiin tunnaria ikuisuuden tauon jälkeen. Tein ensin kisamaisesti, minkä Tuittu pisti aivan läskiksi. Ryysi kapuloille ja sekoitti ne tassuillaan, niin etten ollut enää edes varma omasta (unohdin kynän -> tyhmä virhe!). Kaksi väärää se mulle kuitenkin toi ennen kuin pistin pelin poikki. Laitoin koiran jäähylle siksi aikaa, että kävin järjestelemässä kapulat uudestaan. Sitten vein Tuitun kapuloille hihnassa päiväkävelytyyliin. Tällä malttoi haistella ja nosti nätisti oman. Sama uudestaan, taas hyvin. Tämän jälkeen kokeilin uudestaan kisamaista. Nosti oman, mutta tiputti ja jäi vielä arpomaan muita. Toi kuitenkin oman nostelematta muita. Loppuun otin vielä yhden päiväkävelyn, joilla varmaan jatketaankin jonkun aikaa.

Tärkeintä olisi varmaan ylipäätään treenata tunnaria...

Tunarointien jälkeen vihdoin sinne ruutuun. Viritellessä Tuittu ainakin katsoi oikeaan suuntaan. Lähtikin lujaa ja suoraan, mutta kaarsi vähän oikeanpuoleisten sivumerkkien puolelle (ruudun sisällä kuitenkin), ennen kuin huomasi kipon. Hmmm, voisikohan tästä päätellä, että se suuntasi merkkien, eikä kipon avulla...?

Ennen kuin päästin Tuitun sille huumaavalle loppukipolle, otin vielä kaukojen aloituksen. Vapautin hyvin pysyneestä kontaktista.