Arki on palannut ja päästiin valkkutreeneihin taas normaaliin malliin. Ennen treenejä ehdittiin tehdä Luun kanssa ihan pikaiset tokot hallin pihalla. Mitään kovin fyysistä siinä ei voi tehdä, mutta seuraamista ja semmoista.

Tehtiin jääviä oikealla seuruusta. Oisko istunut ekan seisomisen, sen jälkeen kaikki hyvin.

Seuraamisessa kaikkea hinkutusta. Käännöksiä eri kulmilla ja semmoista. Aika helposti noissa tulee vinoja perusasentoja (varsinkin jos tekee ensin yli ja sitten ihan pikkukäännöksen, tai päinvastoin), mutta alkoi yrittää ihan kivasti.

Kaukoja. Näissä oli jotain häikkää, teki ihan jonkun väärän asennonkin. Saattoiko pimeys häiritä niin paljon...? Tekniikka ihan ok, paitsi pitkästä aikaa yritti jättää seiso-istussa sitä toista etujalkaa taakse.

Sivulletuloja ensin namilla (ennakoi päällä, paikka hyvä) ja sitten lelulla vauhtipalkaten. Parin vauhtipalkan jälkeen törmää ja tulee vinoon. Ja kun sitä ei kelpuuta, hidastuu.

Sitten Nipsu tuli ja lähdettiin lämppälenkille.

Ilona veti ratatreenit kinkunsulatusteemalla. Radalla oli puomi, putkia ja hyppyjä ja se sisälsi 40 estettä varsin suoraviivaista menoa.

Tehtiin ensin pätkissä. Profiili oli tosiaan aika helppo, joten ei siinä juuri ollut ongelmia tai varioitavaakaan. Loppu koitettiin kahdella tapaa (jälkimmäinen parempi...) ja yksi vekki vaihdettiin vastakäännökseksi. Puomilla ei muistanut joka kerta pysähtyä tai pysyä, mutta aika hyvin kuitenkin. Koiraa taisin unohtaa katsoa vain kerran, siitä luonnollisesti kielto.

Toisella kierroksella 0-treeniä. Ja kas kummaa, kun alkoi tulla ongelmia...! Ensin puomista läpi, sitten unohdin itse radan. Sitten tuli alussa yksi rima monta kertaa alas. Olin hyvissä ajoin tekemässä ennakoivaa valssia, mutta Nipsulla hirtti siinä juoksemisessa kaasu kiinni ja se rysäytti ihan läpi ohjauksesta ja päin rimaa. Otin lopulta suullista käskyä mukaan, että se malttoi edes sen verran, että pääsi sen matalan riman yli. Kaikki rimat oli 20 tai 25 senttiä. Halusin pitkällä radalla säästää koiraa, mutta vauhtiahan se vähän lisäsi. Onneksi ko. hyppy oli heti este numero viisi, ei ollut ihan niin tuskaisaa aloittaa alusta ;) Kun siitä selvittiin, päästiin vihdoin koko pätkä nollana. Ja se todellakin riitti tälle illalle! :D

Jotkut valopäät siitä viereiseltä raksatyömaalta päättivät muuten räjäyttää vuodenvaihteesta säästyneet rakettinsa kaikkien iloksi. Tasan varmasti tiesivät, että siinä on koiratreenihalli naapurissa...! Aivan jäätävä pauke yhtäkkiä kesken treenien. Onneksi en ollut Nipsun kanssa juuri menossa ja ulkonakin olin käynyt sen kanssa jo hetkeä aiemmin...! (Nipsuhan siis saattaa lähteä menemään, on kerran ehtinyt jo hyvän matkaa pois kotoaan pelästyttyään ukonilmaa.) Se sai kunnon raivarit ja räyhäsi paukkeelle, mutta palautui onneksi nopeasti ja oli ihan normaali heti tilanteen mentyä ohi. Missähän vaiheessa vuotta voi suunnilleen luottaa siihen, että nurkan takana ei järjestetä ilotulitusta...?!

Harri oli bongannut tyypit ja kävi antamassa palautetta. Ei vaan suostunut toistamaan, mitä oli sanonut :D