Käytiin Tallilla tekemässä vähän jotain. Rankinta oli rakentaa hyppysarjaa ja taistella puomin ylösmenoa aan osasten alta... Olishan se tietty helpompaa treenata vaan semmoisia juttuja, mitä kentältä sattuu löytymään ;) Vaan ei, treenisuunnitelmasta pidetään kiinni! Kai se sitten joskus palkitsee.

Luu aloitti hyppelyillä. Tehtiin perussarjaa nyt viidellä hypyllä. Ehkä tämä oli ratkaisevasti helpompi kuin kuuden hypyn sarja, sillä nyt pystyin liikkumaan ihan reilusti. Tehtiin kuusi toistoa, ensin kävelin varovasti perään, vikoilla jo otin etumatkaa ja juoksin.

Sitten kokeilin, miten laatikkoleikit onnistuisivat ilman apuohjaajaa. Aika heikosti. Huusin jessiä ja heitin namin eteenpäin. Pelkällä puomin palikalla meni vielä ihan hyvin, mutta kun otettiin vauhtia putkesta, tuli liikaa liikkuvia osia. Ja Luu meni muutaman niin lujaa, etten vaan mitenkään nähnyt, osuiko etutassu vai ei. No, teki se muutaman hyvänkin.

Luu meni hetkeksi huilimaan ja Tuittu vähän höntsäili, lähinnä tokoa. Seuraamista, ihan hyvin. Putken kautta sivulletuloja, seisomista ja maahanmenoa. Yhdessä maahanmenossa peruutti noin metrin, muuten ihan hyvin. Kaikkia jääviä. Seisomista piti taas muistutella, maahanmeno ja istuminen kerrasta hyvin. Tuittu teki myös tunnarin. Arpoi aika kauan, nosti jotain väärääkin, toi omaa vähän matkaa, tiputti ja jatkoi arpomista. Odotin vaan, ja kyllä se sen lopulta toi. Tehtiin vielä uudestaan, meni paremmin.

Tuittu teki myös vauvakontakteja maassa olevalla puomin palalla. Ei heti tajunnut, mutta sitten oli ihan pätevä.

Luukin tokoili muutaman jutun verran.

Ensin noudon palautusjuttuja. Muutama tuonti niin, että jätin kapulan Luun eteen. Otin pitkältäkin matkalta. Näihin tuli jo vähän vauhtia, mutta vois kyllä raivokkaamminkin tehdä. Asennot ihan hyviä, herkästi kyllä hipaisee kapulalla. Sitten samaa kierrolla. Näissä tulee helposti vinoon, kun lähestyy vinosta. Ei siis osaa korjata suoraksi. Lopuksi teinkin vinouksien korjailua niin, että laitoin Luun istumaan kapulan kanssa vinoon ja käskin korjaamaan. Alkoi hoksata. Näitä on tehty aiemmin vasta sisätreeninä ja pääasiassa ilman kapulaa.

Luukin teki yllättäen tunnarin. Lisäsin matkaa ihan reilusti, ainakin seitsemään metriin tjs. Seisoin kasan vieressä. Tuli taas tosi kiltisti kapuloille, kiersi taakse ja alkoi haistella. Voi, kun saisikin tuon sopivan varovaisuuden pysymään! Kapulat oli sikin sokin ja oma keskellä. Luu kierteli vaan kasan reunoilla eikä meinannut uskaltautua niille keskikapuloille. Mutta hyvin malttoi tehdä töitä ja sieltä se omakin lopulta nousi. Kerran taisi ehtiä tökätä/haukata tosi nopeasti yhtä väärää, enkä ehtinyt reagoida. Yksi tuontikin sitten vielä omalla, superisti piti sen otteen, millä kapulan vauhdista nappasi.

Lopuksi vielä seuraamispätkiä. Sitä ajatusta taakse edelleen. Aika ärsyttävää. Lisäksi meinaa mennä hermo, kun joka askeleella tulee semmoinen kevyt tökkäisy. Vähän siinä jo töninkin Luuta kauemmaksi, mutta eihän se niin pienestä välitä. Kauheen rumasti en sille viitsis sanoa, kun ei se vaan tiedä, missä pitäis olla.

Treenien jälkeen käytiin Sääksjärvellä lenkillä ja alkulämppinä oltiin tehty puolen tunnin lenkki radan varressa. Nyt on taas hetken aika rauhallista.