Sunnuntai kului taas luonnollisesti striimiä tuijottaen. Meidän Outi ja Olli voittivat MM-pronssia, huikeaa! Kisoja katsellessa oma haave päästä joskus itsekin tuonne kisaamaan sen kuin kasvoi kasvamistaan...

Illalla käytiin vielä Maijun kanssa metsälenkillä, mutta treenit jäi kyllä treenaamatta. Maanantaina sitten valkkutreeneihin, ja sinnekin myöhässä sukulaispoikien synttäreiltä. Pääsin melkein suorilta Miinun liikkuroitavaksi.

Tehtiin idaria, ohjattua, tunnari ja ruutua, Miinu sai päättää järkän. Mikähän se oli...? :D Palkkailin joka liikkeessä alkuja, sekä alkuun menoa että kontaktia käskyn jälkeen. Aika kivasti olikin mukana. Vaikeinta on suoraan aloituspaikkaan meno, varsinkin jos siellä on joku merkki. Luu osaa ittekin, lähtee keulimaan ja sitten sivulletulo menee peruutteluksi.

Ehkä tunnari ensin. Pyysin laittamaan kapulat sikin sokin nurmikkoon. Nurmikosta kapuloita on vaikea löytää ja sitten pitää pähkiä, onko epälooginen ja antaa koiran aloittaa mistä sattuu, vai puuttuuko sen tekemiseen ehkä vähän epäreilusti... Kierrämme siis tämän ongelman näin ;) Ei osunut heti omalle ja meinasi vähän kiihtyä. Yhden väärän kohdalla jo avasi suuta. Malttoi kuitenkin ja oma nousi sitten varmasti. Palautus taas ihan kivasti.

Idariin saatiin kivat häiriöt, kun Velho teki samoilla merkeillä luoksetuloa, lähti siltä merkiltä, jota kohti eka suora meni. Ekalla suoralla Luu lähtikin asennosta mun perään jostain Minnan käskystä...? Hyvä, tämmöisiä voisikin tehdä. Muuten ok ja asennot oikein.

Ohjatussa alkua, merkkiä ja kerran molemmat puolet ennen nostoa vauhtipalkaten.

Ruudussa samoin alkua ja merkkiä. Ekalla ruutuunlähetyksellä oli lähdössä vinoon, ehkä ohjatun merkille...? Pysäytin matkalle ja palkkasin stopista ;) Tokallakin lähti vielä samaan suuntaan, mutta korjasi linjan itse ruutuun. Vähän laiskasti reagoi stoppikäskyyn, mutta pysyi just sisällä. Palkkasin ruutuun taas heittämällä lelun taakse ja odottamalla katsekontaktia.

Olipa taas melkoiset juoksentelutreenit ja Luu oli ihan villinä. Ilmeisesti sen valeraskaus tosiaan vaikutti tekemiseenkin aika paljon, koska nyt, kun pennut on saatu maailmalle, se on ollut jotenkin ihan hullu :) Olen toki myös antanut sen nousta treeneissä palkkaamalla enemmän, kun hallittavuus on tuntunut sen ainakin toistaiseksi kestävän.

Tehtiin vielä itseksemme muutama metallinouto. Nostaa rumasti niin, että kapula kolisee (mikä ei voi tuntua mukavalta), mutta tuo kivasti. Nostot pitänee ottaa tässä vielä syksyn projektiksi. Asenne metalliin on kyllä vihdoin saatu paremmalle mallille, ihanaa.

Vähän kaukoja. Ihme juoksemassa merkille mun ja Luun välissä meinasi olla vähän liikaa häiriötä ;)

Luoksetuloa kierrolla. Lähinnä sivulletuloja, pari stoppiakin.

Lopeteltiin kahdeksan aikaan ja oli jo ihan hurjan kylmä, hyr!