Viimeisenä iltana ennen kisoja kannattaa aina treenata. Saa semmoisen kivan lisäjännitteen itselleen, kun koira ei osaa idarin asentoja, valuu luoksetulon stopin metrikaupalla, tai mikä aina miellyttävintä, keksii jonkun ihan uuden jutun, mitä ei ole koskaan ennen tapahtunut. Viimeiseltä säästyttiin tällä kertaa, mutta sekin on toki koettu aiemmin.

Oltiin ekaa kertaa tänä talvena tuossa koulun pihalla. Valaistus on vähän kehno, mutta pitää vaan asetella ruudut ja muut harkitusti.

Ensin lyhyt seuraaminen. Ihan vähän hidasta, askelsiirtymiä ja normia, vähän enemmän juoksua. Nyt ei enää viitsinyt työskennellä niissä vasemmalle käännöksissä, joten niitä tehtiin useampia. Muuten ihan hillityn tuntuista. Tää palkatta, mutta reilut kehut idariin siirtymisestä.

Idari, I-S-M. Ei mennyt maahan. Annoin käskyn just kaivokannen (semmoisen pyöreän ritilän) kohdalla ja Luu ilmeisesti ihmetteli sitä. Uudella käskyllä katsoi kaivoa ja meni sitten maahan. Kun otettiin alusta, ei istunut. Kahteen kertaan. Toisella kävin fyysisesti korjaamassa ja kolmannella lopulta onnistui koko homma. Istumisissa on tullut nyt liikaa virheitä, mutta jos vahvistan niitä erikseen, ei kuitenkaan pysty enää seisomaan. Tää oli pitkään tosi hyvänä, mutta kohta ehkä alan taas vihata idaria. (Seuraaminen oli aika kivaa!)

Luoksetulo kokonaisena. Steppaili seisomisessa varmaan pari-kolme metriä. Ei mitään asennetta! Motkotin vähän ja uusinnalla annoin suosiolla vartaloavun. Sillä tosi hyvä. Kehut ja liike loppuun. Maahanmenokin nyt normaali ja loppu ok. Tätä ei hinkattu enempää, päätin elää illuusiolla tuosta vartaloapustopista.

Luoksetulo palkatta, siirtymä ruudun aloitukseen, vapautus ja kehut alusta, uudestaan aloitukseen, lähetys ja palkka merkistä. Sitten kokonaisena ruutuun asti. Vähän himmasi liian aikaisin, mutta päätyi hyvään paikkaan ihan taakse. Palkka ruutuun.

Sitten sai leikkiä (=maata lumessa narupalloa tuijottaen) sen aikaa, kun rakentelin "kakkoskehän".

Ohjatusta molemmat suunnat kokonaisina. Hyvät, toi oikealtakin suoraan! Molemmista palkka.

Tunnari. Rinkula. Haisteli hetken sitä nurkkkaa, missä oma oli, mutta ei siirtynyt tarkistamaan kaikkia muita. Hyvä! Paluukin laukalla. Tästäkin palkka.

Kaukoja. Kisasarja perinteisellä järkällä. Teki jotenkin laiskahkon oloisesti, ei musta yrittänyt tosissaan. En nähnyt kunnolla, mutta taisi liikkua sekä S-M- että S-I-vaihdoissa. Tästä vaan kehut ja sitten tekniikkaa lähempää. Tekikin paremmalla asenteella ja paremmalla tekniikalla.

Vaikka idari vähän ahdistaa ja joistan muistakin jutuista on epävarma olo, on aikas kiva päästä huomenna kokeeseen! Nähdään sukulaisia ja kaikkee! :) Meidän karsintakoekiertueemme tavoitteena on saada hyvää kisakokemusta ja oppia suoritusvarmuutta, joten tuloksista ei tarvitse ottaa paineita.