Aika pitkä treeni-ilta eilen. Klo 18-20 valkkuagit, sieltä lenkin jälkeen suoraan Tallille tokoilemaan klo 21 eteenpäin. Vähän venähti ja olin kotona puolenyön aikaan.

Agilitytreeneissä tehtiin rataa, joka oli joku Mujusen hyppäri. Serpentiiniä ja suoraa putkea. Nipsun kanssa rata oli helppo, ei tarvinnut kuin juosta. Serpentiinisovelluksetkin sujuu sen kanssa nykyään paremmin, kun uskallan luottaa siihen.

Kokeiltiin alun serpentiiniä molemmin puolin. Vika väli mentiin välistävetona ja siitä hyppysuuntaan kepeille avokulmaan. Se siis sylkkärinä tai takaakiertona valssilla, peruskäännöllä tai vastakäännöksellä. Ehkä takaakiertopuolelta vähän parempi, sylkkärissä piti kuitenkin vähän vetää. Kakkoselle kokeiltiin sivuirrotusta ja ihmisnuolta. Irtosi hyvin, mutta osasi siinä vaiheessa varmaan jo radan ulkoa. Ihmisnuoli varmaan paras.

Suorasta putkesta ei vaan saatu Nipsua kääntymään... Palkattiinkin muutama kerta niin, että Reetta veti lelua putkensuulla. Tuli silti kaarteella. Tein voimakasta putkijarrua ja vastakäännöstä putken suulla, silti vaan kaarsi. Välillä tuli inasen paremmin, kun lenkitti silti vähintään yhtä paljon kuin maksit. Kyllä pikkukoira pystyisi ihan pikkuisen tiukemmin kääntymään...

Meitä oli treeneissä vain neljä, ja loppuun jopa jäi aikaa. Paula on sanonut, että haluaisi joskus kokeilla Nipsua, joten saivat käydä vähän rallattamassa :) Nipsukaan ei kyllä taakseen katso, kun joku ottaa sen lelun ja pyytää radalle. Eikä ainakaan näytä yhtään vieraskorealta, vaan menee ihan yhtä lujaa "vieraankin" ohjaajan kanssa. Hyvin meni! Joku rima ja pari putkikieltoa, mutta tosi sujuvaa menoa.

Sitten tokoilemaan. Hanna-Mari oli varannut vuoron ja pyysi meidät Katin kanssa ystävällisesti seuraksi. Ulkona ei tällä hetkellä pystykään tekemään mitään, joten hyvä oli päästä hallille.

Luun kanssa aloitettiin taas hyppynoutoon virittelyllä. Hanna oli vienyt tunnarit valmiiksi sivuun ja heiton ja käskyn jälkeen käännyin 90 astetta vasempaan ja lähetinkin tunnariin. Luu ei ollut bongannut kapuloita ja koska ajatukset jäivät metalliin, meni tietty ja teki nätin hyppynoudon. Helpotin sen verran, että näytin sille tunnarikapuloita ja uuden heiton jälkeen otin askeleen kohti tunnaria. Sitten teki hyvin ja etsikin ihan nätisti :) Palkkauksesta lähetin lennosta hyppynoutoon ja sekin ok.

Luoksetulosta tehtiin stoppia takapalkalla. Niin huono! Ja palkkasin... Toiseen annoin vartaloapua. Vähän parempi yritys, mutta tekee silti huonolla tekniikalla. Mikähän tän nyt on rikkonut.

Vielä ohjattu samaan settiin. Palkka merkistä ja pysäytys kapulalla. Haettiin oikea. Kapulalla meinasi ennkoida nostoa pysäytyksen jälkeen, joten tein parit asennonvaihdot ennen nouto-käskyä. Palautus kai ihan ok.

Ruutua tein ilman liikkurointia. Pysäytin matkalle ja lähetin siitä ruutuun. Pysähdykset oli hyviä! Ei stopannut seinään, mutta teki kivalla, avoimella asenteella. Ruutuun kiepsahti molemmista stopeista hassusti väärää kautta ja meni aika sivusta. Pysyi kuitenkin selvästi sisällä, jopa vähän edessä.

Seuraavassa setissä taidettiin tehdä ruutua liikkuroinnilla. Tai oikeastaan vaan merkkiä. Luu oli ihan järkyttävillä kierroksilla, kyyläsi, ennakoi ja roiskaisi merkillä mihin sattuu. Ei siis tod. päässyt ruutuun. Yksi merkki oli esim. sellainen, että hyppäsi merkin yli ja päätyi seisomaan pari metriä sen oikealle puolelle. Muutenkin jäi aina vinoon ruutua kohti. Sain tätä vähän paremmaksi, mutta mielentila oli kamala. Tuntuu, että mitä enemmän tässäkin liikkeessä hinkataan kuuntelua ym., sitä enemmän koira vaan nousee ja kiihtyy. Mutta niitä on vaan pakko tehdä, koska muuten koira menee ihan ruutukoomaan. Rauhaa ja rentoutta pitäisi jostain keksiä.

Tauon jälkeen vielä yksi setti liikkurin kera. Vähän seuruusuoraa käskytyksillä. Reagoi niihin taas ja oli muutenkin aika kuuma.

Kaukoista eka seisominen (hyvä) ja muutama vaihto. Näitä ei tehty montaa, kun saatiin muutama suht hyvä. Kati saapui paikalle kesken kaukojen ja oli Luulle aika paha häiriö ;) Seisomisessa pysyi kyllä hienosti tassut paikallaan, vaikka oli pakko vilkuilla taakse. Kun Kati tuli viereen seisomaan, sitä piti ensin vähän väistää (luonnollisesti, kun olis tehnyt mieli mennä moikkaamaan) ja tehdä vaihtoja vinoon.

Itsekseni tein vielä luoksetulon stoppeja kierrolla. Nyt vähän parempia, mutta ärsyttävästi teki pienet teputukset ennen kuin lukkojarruttaa.

Myös luoksetulon loppua pari kertaa. Tässä himmaili aluksi.

Ruutuakin taidettiin tehdä vielä, ilman merkille lähetystä. Pysyi joka kerta sisällä! :)

Mua kyllä tällä hetkellä vähän hirvittää Luun mielentila, enkä oikein tiedä, mitä sen kanssa pitäisi tehdä. Se tuntuu vaan nousevan ja nousevan ja on ehkä vähän turhan itseriittoinen. Toisaalta luulen, että joissakin liikkeissä on tällä hetkellä vähän liikaa stressiä ja painetta, kun niiden kanssa on jouduttu vääntämään. Luu vaan reagoi paineeseen passivoitumisen sijaan tekemällä kovempaa ja juoksemalla lujempaa ja vetää itsensä musta turhan korkeille kierroksille. Siitä seuraa aivoitonta kaahotusta, kyyläystä, koomausta ja muuta mukavaa. Ja koska koira on aika hemmetin sitkeä, sitä ei ole ihan helppo saada sieltä alas. Jotenkin tuntuu, että sillä on alkamassa joku tuhmuuden toinen vaihe... Johan tässä vuoden verran on mennytkin varsin mukavissa merkeissä ;)