Eilen kisattiin agilityn piirinmestaruuksista. Kesän viimeiset arvokisat. Nokia oli tänä vuonna järjestelyvuorossa. Olivat päätyneet mini-medi-maksi-järjestykseen, mikä tiesi tämmöiselle mini+maksi-kisaajalle piiitkää päivää. Eka rataantutustuminen klo 8 aamulla ja vika klo 20 illalla. Säkäluokka kerrallaan meno ehkä vähän laimensi piirinmestaruustunnelmaa, kun kaikki kävivät vaan kisaamassa ne omat starttinsa ja lähtivät kotiin. Enemmän tunnelmaa laimensi kyllä tulospalvelun puuttuminen. Tulokset ilmestyivät seinälle aina n. puoli tuntia luokan päättymisen jälkeen, mitään väliaikatietoja ei esim. kuulutettu. Olihan siinä tietty oma jännityksensä... :D

Minien radat tuomaroi Anders Virtanen. Hyppäristä en saanut mitään otetta, se näytti semmoiselta painajaismaiselta pikkukoiraväännöltä. Ahtaita välejä, pientä pyöritystä ja ansaesteitä. Yritin kyllä kovasti tsempata, mutta en löytänyt tutustumisessakaan joka kohtaan mitään hyvältä tuntuvaa vaihtoehtoa. Suoritus meni panikoinniksi, en päässyt rytmiin ja olin koko ajan myöhässä. Ei edes näyttänyt videolla niin pahalta kuin tuntui... Video on vasta kepeiltä eteenpäin, juuri sitä ennen oltiin tiputettu yksi rima. Ja sitten tuli vielä muurin palikka. Ihme kyllä osuttiin oikeille esteille, mutta kymppi ristiksi tulostaululle. Se niistä piirinmestaruuksista tänäKIN vuonna, höh.

Nipsun hyppäri

Agirata oli kivempi! Ei mitään luukutusta sekään, mutta vähän vapaammin pääsi etenemään. Ekassa takaakiertovalssissa olin myöhässä ja sain Nipsun vähän jaloille, mutta sitten päästiin vauhtiin ja kipitettiin ihan sujuvasti maaliin :) Puomi oli todella huono ja hidas. En tällä hetkellä luota siihen kisoissa, jolloin varmistelen ja saan Nipsun himmaamaan, ei hyvä. Uskomatonta kyllä, voitettiin silti jollain 1,5 sekunnin kaulalla!

Nipsun agirata

Yhteissijoitusta en tiedä, kympillä se ei ollut kovin korkealla kuitenkaan. Yhteisaika olisi toki riittänyt voittoon... Valitettavasti tässä lajissa lasketaan edelleen ne virheetkin ;)

Päätettiin satsata joukkuekisaan. Ei tosin vahvimmalla tavalla alkanut, kun Maisa sai 15 ja Sinni hyllytti tokavikalle hypylle. Mutta Taika teki nollan ja Nipsulla oli ankkurina mahkut saada joukkueelle tulos. Ja niin me tehtiin, joukkuekisan nopeimmalla nollalla :) Hilkulle meni varsinkin yhdessä kohtaa, kun Nipsu meinasi mennä hypystä ohi, korjasi viime hetkellä ja kääntyi väärään suuntaan... Vähän jännitystä katsomoon taas :D Lopputulos 15 riitti kakkossijaan. Pirkullakin oli 15, mutta sekunnin nopeampi aika.

Minijoukkue

Medien aikana minäkin olin epäurheilijamainen, enkä jäänyt niitä katsomaan. Menin Heseen syömään. (Kahvinkin join siellä, kun se oli halvempaa kuin kisapaikalla.)

Hyvissä ajoin takaisin odottamaan maksien alkua. Ehdittiin taas tokoillakin jotain Luun kanssa. Kaukoja, seuraamista, jääviä, tunnaria ja metallia muistaakseni.

Makseilla tuomarina oli Henri Luomala. Tiedossa siis vaihteeksi virtaavampia ratoja, jes. Hyppäri vaikutti ihan kivalta, joskin veikkasin sen olevan meille ehkä turhankin virtaava... Alku meni tosi hyvin! Sitten rima alas. Ja sitten olin myöhässä ja Luu hyppäsi päätyhypyn pelastellen väärään suuntaan. Sain kuitenkin jatkettua. Loppusuoralla en keksinyt mitään muuta kuin huutaa, että menemene. Ja Luu meni, kiltti koira. Harmi vaan, että putki syötti väärään suuntaan :D Luu irtoaa niin huonosti putkista eteen, että jos olisin ottanut sitä haltuun, luulen, että se olisi jäänyt vaan pyörimään. Vois ehkä kokeilla tätä joskus.

Luun hyppäri

Agilityradalla oli muutama malttia vaatinut paikka ja tosi inha puomikulma. Puomille tultiin lujaa ja viistosta niin, että ohjaajan oli vielä käytännössä pakko juosta sitä viistoa linjaa. Yllättäen meni taas keskittyminen tähän kohtaan... Mutta tehtiin melkein puhdas rata ja sain linjattua koiran turvallisesti puomille :) Pari rimaa Luu raivosi alas. Alkukuviossa piti vääntää ihan väkisin ja Luu kävi aika kuumana. Tämmöiset alut on hankalia, kun pitäisi saada koira kokoamaan ahtaaseen väliin, mutta se tulee ohjauksesta läpi ja pääsee jatkamaan rataa niissä tunnelmissaan... Loppusuoran se pisteli sitten jo tosi nätisti menemään.

Luun agirata

Joukkuerata ei vaikuttanut kovin pahalta, mutta ei sillä tuloksilla juhlittu! Vain yksi joukkue (TamSKin, tietty ;) ) sai tuloksen... Meillä oli Samun treeniryhmän joukkue, jolle oli väännetty nimeksi Taru Ihmeellisen Raidallisesta Luusta. Koska Raita ei päässytkää mukaan, varakoira Taito sai astua puikkoihin. Nimi olisi siis oikeastaan pitänyt muuttaa muotoon Taru Ihmeellisen Taitavasta Luusta :D

Luu sai kunnian aloittaa. Ja tehtiin melkein nolla! Kutosella mentiin heti plan beellä, kun en ehtinytkään valssiin. Joskus klassinen "APUA!"-ohjaus toimii. Loppusuora oli epäsuora, jolla luotin vähän liikaa Luun estehakuisuuteen. Ohi siis toiseksi vikasta hypystä... Sain korjattua, joten tehtiin vitonen, joka jäi joukkueemme ainoaksi tulokseksi. Nimi voi siis joskus olla enne! :D Joukkuehenkihän meillä oli mitä parhain... Maijun "pakko"valssi mollattiin hyvällä tilannetajulla heti radan jälkeen ja itse toki korostin moneen kertaan, miten rata oli kyllä muuten tosi helppo, mutta se loppusuora... ;)

Maksijoukkue

Päivästä tuli lopulta melkein 15-tuntinen. Ja illasta aikataulua saatiin jopa vähän kirittyä (mm. sillä, ettei hyllyn jälkeen saanut mennä rataa loppuun...) niin, että viimeinen rata ehti loppu juuri ennen pimeää. (Tänään on vähän väsyttänyt.)