Kaikkee pientä on taas koitettu.

Joku arki-ilta käväistiin lenkin päätteeksi lähikentällä. Tuittu sai vaan katsella ja Luukin teki vain kiertojen kautta eteentuloja ja seuraamista. Eteentuloissa jäi taas liian kauas, mutta kun avitin liikkeellä ja palkkailin jalkojen välistä, sain paranemaan. Sitten onnistui ilman apujakin. Aika lahnasti Luu tämän kyllä tällä hetkellä tekee.

Sivulletuloissa ja seuraamisissa mulla paloi vähän käämi, kun ei lähtenyt sujumaan. Sitten sujui vielä huonommin, vaikka en siis purkanut hermostumistani Luuhun muuta kuin pistämällä sen välillä maahan mammimaan. Sen verran hinkattiin, että saatiin muutama siedettävä seuraamispätkä. Loppukevennykseksi sitten vaan vähän maalin kiertoa ja jotain temppuilua. Luun temppurepertuaari on vaan niin suppea, että se käsittää lähinnä peruuttamista ;)

Torstaina olikin varsinainen agi-ilta, kun ensin treenattiin Tuitun kanssa Harjun johdolla Niihamassa, josta pyyhälsin Tallille kouluttamaan. Tuitulla oli tosi huono päivä :( Huomasin jo valmistautuessa, että se ei ole yhtään hereillä ja siinä vaiheessa olisi ollut sama jättää menemättä. Koitin kuitenkin josko se skarppaisi parin pätkän jälkeen. Mutta ei. Se oli ihan lahna ja kierteli esteitä. Luovutettiin aika vähällä. Ajattelin heti, että nyt se on ihan tosi kipeä, eikä päästä ässämmeihin eikä mitään. Yöllä se sitten oksensi iltaruokansa, joten oli ilmeisesti jostain syystä vain huonovointinen. Tänään se on ollut pirteämpi, mutta sunnuntaina nähdään, sujuuko agiliitely vai vaivaako vaiva edelleen.

Muuten Tuittu sentään loistaa. Huomasin, että se on jo toistamiseen agi.fi-rankingissä kakkosena :) Iloa ei tosin riitä kauan, sillä Nokian tulokset puuttuivat vielä laskennasta...

Tallilla Luukin pääsi hetkeksi estradille, kun ryhmästä oli paikalla vain kaksi ja Kidekin satutti tassunsa heti alkumetreillä. Tein siis Luunkin kanssa nopsaan jotain, että Pimu sai huilata hetken. Mentiin kuuden esteen juoksupätkää, jossa oli n. 90 asteen käännös putkeen ja sillä takaaleikkaus. Muuten ihan iisiä. Luu oli edelleen hieno :) Ekan kerran se ohitti viimeisen hypyn, mutta muuten kulki kivasti. Ja lujaa, mutta ei hullunraivolla. Tehtiin myös puomin kontaktia. Luu osasi jo tarjota oikein, vaikka olin sen selän takana.

Tänään (tai, no, eilen...) oli vuorossa Nipsun aksatreenit Pekan kurssilla. Teemana putket, jee. Ekassa treenissä piti kääntyä suorasta putkesta ohjaajan suuntaan. Tämä toimi jarrutuksella hyvin, vaikka en osannutkaan olla liikkumatta... Koitettiin myös semmoista, että menin putken ulostulolle vastaanottamaan ja vedin Nipsun siitä mukaan. Kaarros valui pidemmäksi, mutta toisaalta putkeen meno oli nopeampi ilman vauhdin himmausta.

Toinen harjoitus oli meille vaikeampi. Lähtö oli sama hyppy-hyppy-putki-suora, mutta nyt piti kääntyä 90 astetta vasuriin niin, että ohjaaja jäi ulkopuolelle. Yritin tehdä niin, että otin putkelta vastaan ja vein liikkeellä oikeaan suuntaan. Nipsu ei vaan oikein lähtenyt tähän leikkiin vaan lenkitti urakalla mun selän taakse. Muutaman yrityksen jälkeen vaihdettiin ohjaus putkelta kiinniotoksi ja valssiksi, joka oli parempi, joskaan ei priima. Vasemmalle kääntyminen saattaa olla Nipsulle muutenkin vaikeampi.

Kolmas pätkä meni meiltä taas hyvin. Siinä oli ensin lähetys kahdesta vierekkäisestä suorasta putkesta kauempaan (lähempi leijeröiden siis) ja sitten poispäinkäännös u-putken kauempaan päähän. Molemmat onnistuivat molemmilla yrityksillä, toinen putkeenvienti ihan väärää päätä hipoen...

Viimeinen setti olikin taas tuskien taivalta. Ne kaksi suoraa putkea piti suorittaa peräkkäin samasta päästä, eli ikäänkuin välistävetona. Jarrutuksella ja putkien lähetyspäässä seisoen en saanut Nipsua mitenkään putkien välistä, vaan se meni aina joko seuraavan putken tai kiersi. Luki siis putkia vähän liian hyvin. Kakkossuunnitelmana menin ottamaan Nipsun putkensuulta ja lähetin kakkosputkeen. Tällä kaarros vähän valui, mutta saatiin sentään onnistumaan.

Treenien jälkeen jäin vielä hetkeksi Luun kanssa touhuamaan, sillä kun oli ollut aika tylsä päivä. Tein taas jotain helppoa juoksutusta monella putkella ja parilla hypyllä. Vauhti kiihtyy putkilla aika kovaksi, mutta homma ei mennyt yhtään överiksi. Luu oli oikein kiltti ja kuuliainen ja haki esteitä hienosti :) (Ja vertailukohtana ovat edelleen ne muutamat sekopäiset treeniyritykset vähän aikaa sitten...)

Seuraamishommia on tehty myös eri paikoissa, ainakin torstaina Niihamassa ja tänään Tallilla. Tänään meni aluksi ihan ok, mutta kun jouduin suuttumaan pari kertaa puremisesta (nimim. Taas uusi hampaankuva jalassa), Luu otti vähän itseensä. Niinku että "emmä sit tee kunnolla, jos en saa leikkiäkään kunnolla". No, ensi kerralla herneistä ei liene tietoakaan, mutta oi jospa se alkaisi vähän tarkemmin katsoa, mihin hampaansa upottaa.