Olipahan kiireinen viikonloppu, kun kaiken järjestetyn ohjelman lisäksi piti seurata MM-kisojakin. Kieltämättä kisatunnelma vähän kärsi muista harrasteista, mutta jänniä hetkiä tuli silti elettyä chatin välityksellä. Ensi vuonna pitää kyllä järjestää viikonloppu vapaaksi ja hommata live-streamit sun muut.

Perjantaina irrotin itseni kisojen seuraamisesta tokotreeneihin lähikentälle. Mitähän me tehtiin...?

Luu teki ainakin ruutua näyttämällä. Lähtee nyt jo aika hyvin oikeaan paikkaan, mutta pyörähtää ruudun sisällä miten sattuu. Joutuu aina korjailemaan sitä paikkaa.

Tehtiin varmaan myös seurailuja, maahanmenoa ja seisomista. Ja luoksetuloa kiertämällä myös stoppien kera. Noudossa ihan vaan kapulan heittelyä, joskin lelulla palkatessa Luu kävi pöllimässä kapulan ja teki ihan sitten noutoakin... Tunnarikin taidettiin tehdä vanhaan tuttuun malliin.

Tuittu teki muutaman voivoi-liikkeen. Oisko ollut seuraamista, luoksetulo ja ruutu. Ruutua kokeiltiin ilman näyttämistä, ja sinne upposi :) Huonoon paikkaan takakulmaan, mutta hurjat kehut ja palkka silti. Tehtiin vielä muutama lähetys eri etäisyyksiltä. Asenne alkoi olla jo ihan hyvä, ei ollut yhtään paineessa vaan oli lähdössä ruutuun ihan hyvällä innolla.

Tunnaria tehdessä joku itsetuhoinen orava päätti juosta ihan koirien nenän edestä. Tuittuhan lähti sukkana perään ja saavutti oravaa pelottavaa vauhtia. Oli jo varmaan alla kahden metrin päässä, kun orava tajusi luikahtaa aidan toiselle puolelle ja siellä puuhun. Saatiin sopivasti kierroksia nostettua ennen tunnaria... Ensimmäisessä yrityksessä olikin vähän säätöä. Tuittu kyllä päätyi tuomaan omaa, mutta kun yritin korjata huonoa sivulletuloa, se ilmeisesti luuli tehneensä väärin, jätti kapulan ja lähti nuuskimaan vääriä. Toinen yritys oli sitten jo ihan hyvä.

Niin, ja lopuksi vielä kaukoja ennen loppukippoa. En muista miten teki.

Lauantai-aamuna hakuiltiin. Olipa jälkikäteen ajatellen sarjaa pska reissu. Koko hommaan matkoineen meni yli neljä tuntia (=yli neljä tuntia kisojen missaamista), ja kun Luun vuoro tuli viimeisenä, osuttiin toisella maalimiehellä maa-ampiaispesään. Iikka oli onneksi ehtinyt jo palkkailla Luuta, kun yhtäkkiä jostain ilmestyi joku pörriäinen... ja sen sata kaveria. Huomasin seisovani ihan pesän vieressä ja sitten tulikin kiire. Nypittiin Luun karvoista muutama amppari irti, mutta joku varmaan ehti pistääkin. Raasu meni heti ihan reppanaksi, sattui varmaan. Käytiin seuraavalla maalimiehellä vielä syömässä nameja, jos jäisi edes vähän parempi mieli tästä hakuhommasta. Luu meni piilolle ihan iloisesti, mutta kävi vaan makoilemaan maalimiehen eteen. Söi kyllä namit. Siellä löysin vielä yhden ampparin sen päästä. Voi surkeus. Annettiin sille pari kyytabua ja myöhemmin kotona se oli jo ihan ok. Tökki kyllä vähän sitä hännäntyveään, että "tuolla se pipi on"... Osasi kyllä olla maailman surkein pieni koira, jos yhtään meni leikkiin mukaan.

Nyt ei voin kun toivoa, ettei se yhdistänyt tuota surkeutta äijien etsimiseen. Ei mikään kivoin mahdollinen juttu nuoren koiran kolmansissa treeneissä.

Sunnuntaina osallistuttiin möllitokon alokasluokkaan. Ei ihan putkeen mennyt sekään reissu. Aikataulut venyi ja paukkui ja hytisin kisapaikalla jo varmana siitä, etten ehdi seuraamaan maksien finaalia. Ehdin ihme kyllä takaisin juuri loppuhuipennukseen, mutta tokosta ei ihan kamalasti jäänyt käteen.

Luoksepäästävyys 9 -  Ihan ok, vähän Luu hilautui tuomaria kohti.

Paikkamakuu 7,5 - Säätöä maahanmenon ja jätön kanssa. Levoton. Siirteli ja nosteli päätä, nousi hetkeksi istumaan ja makasi loppuajan pää pystyssä.

Seuraaminen hihnassa 9,5 - Semmoista kuin se nyt on.

Seuraaminen taluttimetta 9 - Häiriköityi lopussa koiran haukkumisesta ja jäi viimeisessä täyskäännöksessä koomailemaan mun taakse.

Liikkeestä maahanmeno 10 - Ei mustakaan mitään moitittavaa.

Luoksetulo 8,5 - Tuli loivalla banaanilla, mutta eteentulo siisti ja suora. Sivulle vasta toisella käskyllä, mutta sitten hyvin.

Liikkeestä seisominen 0 - Meni maihin, korjasin seisomaan. Loppu ok.

Hyppy 8 - Vähän ylipisteytetty ;) Hyppy ja pysähdys ok. Kun siirryin luokse, Luu liikkui. Sain sen uudella käskyllä pysymään paikallaan, mutta si-käskyllä se hyppäsi uudestaan... Sivulle istuminen jäi siis tekemättä ja Luu hyppeli hyppyä muutaman kerran edestakaisin.

Kokonaisvaikutus 9

Yht. 157

Liikkeissä nyt oli vain huolimattomuusvirheitä, ja Luu teki ne ihan hyvässä vireessä (pl. paikkamakuu). Huonointa oli kokonaisuus ja liikkeiden välit, joita ei toki olla paljon treenattukaan. Ennen joka liikettä sain ihan vääntämällä vääntää sen sivulle ja liikkeen alkaessa se tuntui olevan ihan pihalla. Seuraamisiin lähtikin vähän askeleen jäljessä. Aktiivisuus puuttui ihan kokonaan ja jouduin nyhtämään kontaktia. Varmaan vähän vaikutti sekin, että itseäni lievästi jännitti, että miten Luu toimii, ja se reagoi koomailemalla. Tuitun kanssa on vaan tullut niin selkärankaan se kokeisiin liittyvä negatiivisuus, etten osaa olla täysin rennosti... Mutta tätäkin pitää nyt vaan treenata. Ei varmaan olla valmiita vielä siihen 16.10. kokeeseen, mutta ehkä käydään hakemassa sitten sitä kokemusta.

Koiraharrasteiden lisäksi viikonloppuun mahtui ilmaisen ruuan ja juoman iltaa, pizzaa valkkuryhmän kanssa ja Saaran (17 v.) viimeisiä lastenkutsuja. Olihan siinä taas yhdeksi viikonlopuksi.