Tänään lähdettiin taas aika ex tempore käymään tallilla. Ukkostakin oli ilmassa, mutta ei onneksi iskenyt päälle. Pääasiassa niitä samoja vanhoja juttuja treenattiin. Välillä jo kypsyttää ajella hinkkaamaan aina samoja juttuja, mutta ei auta. Ei kai ne muutenkaan valmistu.

Ensin taas hyppelyä Luun kanssa. Tehtiin pitkästä aikaa etäisyyden arviointia. Vika väli 11-13-15-17-15-13-11 jalkaa, vika rima 50 cm. Kaikki näyttivät ihan sujuvalta. Välejä pidentäessä otti ekan kerran väliaskeleen 15 jalassa. Kun taas lähdettiin lyhentämään, tekikin 15 jalkaa ilman väliaskelta. Tai siltä se ainakin näytti, kun katsoin takaa. Muistaakseni juuri tuota väliä on ennenkin tehnyt joko tai.

Sitten perussarjaa kuudella hypyllä. Ekalla loikkasi taas kaksi yhden hinnalla... Sen jälkeen malttoi tehdä paremmin. Pari kertaa uskalsin lähteä ottamaan askeleita peräänkin...!

Laatikkoa testattiin kontaktitrainerilla. Siinä on vähän lyhyempi kontaktipinta kuin puomilla, mutta jotenkuten kehikon saa siihen istumaan. En tiedä, kuinka paljon tämä hyödyttää, kun tuntuu, että Luu katsoo sitä askellustaan vähän koko ylösmenon mukaan. No, ehkä oppii keskittymään laatikkoon...? Saatiin joka tapauksessa hyviä toistoja. Oisko kerran mokannut, kun vedätin reilummin.

Muutama toisto myös koko puomilla. Pari mokaa, mutta enemmän onnistumisia. Ihan jees. Tehtiin aika helpoista kulmista, tolpankierron kautta tai ilman vauhtia. Välillä tämmöinen leppoisampi ylösnousutreeni ;)

Viimeisenä suunnitelmassa oli keppien avokulma... Tänään se sitten sujuikin ihan prosti. Tein ensin ilman vauhtia, sitten kahden suoran hypyn kautta ja lopuksi neljän hypyn radan jälkeen. Kerran meni kakkosväliin, kun olin sisäpuolella ohjaamassa. Tein sekä sisäpuolelta että ulkoa leikaten. Lelukin oli keppien päässä odottamassa, mutta hyvin malttoi silti keskittyä. Hyvä Luu! Sama vaan sinne radalle...

Neljän hypyn "radassa" oli muuri, jota Luu vähän hipaisi ennakoivassa valssissa. Sitä jäin sitten vielä treenaamaan erikseen. Näitähän tehtiin juuri viimeksi varsin onnistuneesti, mutta nyt Luu räisiki koko rahalla. Välillä vain liippaisi, mutta välillä kaatoi koko muurin. En tiedä, mättikö oma ajoitus niin totaalisesti, vai mikä oli. Luu saattoi olla jo aika poikkikin, eikä ehkä jaksanut keskittyä ponnistukseen kunnolla. Lopulta saatiin sitten onnistuneet hypyt kumpaankin suuntaan. Vähän annoin valua pidemmälle.

Tuittu höntsäili tietty myös pariin otteeseen. Agijuttuja tehtiin. Keppejä, kontakteja, muutaman esteen ratapätkää ja semmoista päämäärätöntä sompailua. Kontakteille se kiipeili heti, kun sinne päin vilkaisikin :)