Käytiin Katin kanssa treenailemassa Tallilla. Oltiin jopa molemmat suunniteltu treenejä etukäteen, mulla oli ihan radanpätkä ja Katikin oli miettinyt paria teemaa. Jospa se NYT alkaisi, se suunnitelmallisempi treenaaminen.

Ensin tehtiin sitä rataa, jossa oli niistopersjättöä, pakkovalssia, poispäinkäännöstä ja takaaleikkausta. Rata oli itse asiassa pöllitty Janitan sivuilta yhdestä videosta, jossa sen meni 4 kuukauden ikäinen pikku-bc. Arvaatka, keneltä kuviot sujuivat sulavimmin? ;) Into kyllä vetäisi heti nollana läpi, mutta nämä mun ei "ihan".

Aloitettiin Nipsun kanssa ja jumitettiin niistoon. Mä en vaan osaa, eikä Nipsu vaan osaa. Mutta niin se vaan hinkkauksen ja toistojen jälkeen alkoi vähitellen iskostua. Muuten radassa ei ollut suurempia ongelmia, kunhan maltoin ohjata lopun takaaleikkauksen ja putkeenlähetyksen kunnolla. Poispäinkäännös onnistui vähän yllättäen joka kerta.

Luun kanssa treenattiin radasta erikseen niistopersjättöä ja pakkovalssia. Niisto oli vielä paljon vaikeampi kuin Nipsun kanssa, minkä toki arvasinkin. Palkkailtiin sieltä sun täältä ja onnistuihan se pari kertaa jopa melkein sujuvasti. Ihanaa, kun Luun kanssa voi nyt ylipäätään treenailla tuommoisia. Se on niin kiltti ja innokas oppilas, eikä käy enää kimppuun, jos/kun ei meinaa onnistua :) Pakkovalssi oli helpompi, vaikka en saanutkaan Luuta heti taipumaan hypylle. Se tuli putkesta niin lujaa, että olisi pitänyt pystyä vähän jarruttamaan edellisellä hypyllä. Eihän se mitään jarrutuksia vielä osaa, joten mentiin suosilla vähän lenkittäen.

En malttanut olla vielä yhdistämättä molempia pätkiä. Se onnistuikin kerrasta, koko viiden esteen rata :) Eikä tarvitse muistuttaa, että se 4-kuukautinen pikkupentu siinä videolla meni koko 12 esteen radan...

Treenattiin Nipsun kanssa vielä Katin listalla ollutta saksalaista. Siinäkin olen tosi huono, kun käännän kroppaa väärään suuntaan, enkä uskalla likkua ajoissa. Muutaman toiston jälkeen oli kuitenkin havaittavissa lievää edistymistä. Ainakin aloin hoksata, miten se _pitäisi_ tehdä.

Lisäksi sitten keppejä ja puomia erikseen. Kepeillä yritettiin tiukkaa käännöstä keppien toiselle puolelle. Yritin selittää Katille, miten Niinu neuvoi tekemään puolenvaihdon, ettei tarvitse jyrätä koiran linjalle, kun se on vikassa keppivälissä. Yritin tehdä sen myös itse Nipsun kanssa, mutta en meinannut saada sitä millään onnistumaan. En muka ehtinyt saada tarpeeksi etumatkaa tai sitten olin jotenkin muuten vaan väärinpäin. Nipsukin pujottelee sen verran vikkelään, että jos lähden paikaltani sen kanssa yhtä matkaa, en kyllä ihmeitä ehdi pyöriä.

Puomia otin pelkiltään pääasiassa lelun kanssa. Sain Nipsun sillä hämyynkin ja irtoamaan alastulolle jäädessäni itse toiseen päähän, vaikka lelu ei ollutkaan valmiina. Huomasin kyllä, että se on oikeastaan helpompaa kuin se, että juoksen ja hidastan alastulolla. Silloin Nipsu reagoi siihen liikkeen muutokseen.

Luukin teki vielä puomin alastuloa. Ensin oikeasta paikasta naksuttelua (kunnon steppailun kera :D). Sitten yritettiin tehdä koko alastuloa madallettuna. Luu ei vaan oikein hoksannut juttua näin. Se ei varmaan oikein hahmottanut oikeaa suuntaa, kun koko alastulo oli niin matalana ja tarjosi 2on2offia aika mielenkiintoisiin suuntiin. Ja kun otettiin liikettä mukaan, Luu alkoi ehkä vähän kytätä lelua. Muutama toisto tehtiinkin niin, että Kati heitti lelun vasta, kun Luu oli kontaktilla.

Ajan säästämiseksi Tuittu ja Svante treenasivat yhtäaikaa :D Kati meni niiden kanssa hyppy-putki-aa-putki-radan. Tuittu kiilasi ekassa kaarteessa Svanten edelle ;) Kaikilla taisi olla hauskaa.

Videoitakin olis tulossa!

Nipsu reenaa
Luu reenaa
Tuittu ja Svante reenaa
Into reenaa