Samu kävi koutsaamassa torstain valmennusryhmää (kiitos vielä!), ja koska ryhmässä oli käynyt lievä kato, jäätiin Tuitun kanssa vierailemaan. Oli aika mielenkiintoinen rata, jonka yhdessä pätkässä tehtiin viisi peräkkäistä takaakiertoa. Niiden opettelu tuntui aika epätoivoiselta ja olinkin ihan varma, etten ikinä onnistu pyörimään oikeaan suuntaan. Onnistuin kuitenkin!

Harmi vaan, että meidän treenimme menivät taas pelkäksi jeejee-meiningiksi, kun Tuittu oli ihan paineessa. Se vaikutti odotellessa ja valmistautuessa ihan rennolta (itse asiassa se torkkui kentän laidalla...), mutta kun olisi pitänyt jäädä lähtöön, se lähti karkuun :( Viereisellä kentällä ei edes ollut enää ketään ja tilanne muutenkin aika rauhallinen. Lopulta sain sen houkuteltua puomin kautta radalle ja päästiin muutama este, kunnes sähläsin itse jotain. Saatiin mentyä jotain ihan hyviäkin pätkiä, vaikka Tuittu ei liikkunut ja irronnut ihan normaalisti. Mitään ei jääty hinkkaamaan ja rataakin mentiin välillä ihan omana versioina... Mutta koko rata selvitettiin kuitenkin. Ja ne takaakierrot menivät kerrasta oikein päin :)

Puomia mentiin tosi monta kertaa, koska sinne sain Tuitun yleensä ohjattua, kun se otti ritolat ;) En palkannut kontakteilla nyt ollenkaan. Tuittu tuli alastulot hitaasti ja jouduin hivuttamaan sen loppuun asti.

Loppulenkillä päästiin todistamaan varsin vaikuttavaa ukonilmaa. Lähdin sateen uhkaa uhmaten vähän pidemmälle lenkille, vaikka Sarkku, Tommi ja Samu kääntyivät jo tallin jälkeen takaisin. Vaivihkaa alkanut salamointi muuttuikin hetkessä ihan päällä jytiseväksi ukkoseksi. Kun olin itse päässyt takaisin tallin kohdalle, alkoi ripotella vettäkin. Samalla hetkellä Sarkku ajoi vastaan ja tarjosi kuivan ja turvallisen kyydin autolle :) Kieltämättä melkein metsän keskelle kävely taivaan räiskyessä ei olisi ollut varmaan erityisen miellyttävää... Mutta oli se vaan aika vaikuttavaa, kun ukkosen ollessa ihan päällä koko tummunut taivas valkeni ja mieletön jyrähdys sai väkisinkin säpsähtämään. Tuittu ei tietenkään reagoinut mitenkään, korkeintaan ihmetteli, että mitä toi ämmä oikein sätkyilee.