Perjantai-ilta kului villisti metsälenkkeillessä ja tokoillessa ;) Tuossa lähikentällä oltiin.

Luu teki ensin seuraamista. Alkuun pientä hinkkausta, sitten pitempää pätkää, jonka perään hinkkausta (askelsiirtymiä siis). Kun tehdään vaan niitä askelia, Luu skarppaa ja on tarkka, mutta pidemmän seuruun keskellä tekee helposti huolettomammin. Nämä ovat siis nyt työn alla. Perusseuruussa lähti ensin keulimaan, mutta yhdestä huomautuksesta paransi ja tuntui sen jälkeen hyvältä.

Stoppeja maalinkierrolla. Kierto + stoppi vartaloavulla, kierto + stoppi, kierto + läpi ja vielä yksi kierto + stoppi. Stopit ihan ok. Teki pienen teputuksen, mutta siitä kuitenkin lukkojarrutus. Tulee kierroilla sen verran lujaa, että ei kyllä oikein pystykään tekemään ihan puhdasta lukkojarrutusta. Ei ennakoinut läpijuoksussa.

Eteentuloja ensin maasta askeleen päästä, sitten vauhdista maalinkierrolla. Ei vaan tule niin asenteella kuin haluaisin, mutta ihan ok.

Ja ruutua... Ilman nauhoja siis. Ensin koitettiin merkiltä, vein dino-Cuzin ruudun taakse. Ja tähän loppui sitten taas tämäkin lelukokeilu, en jaksa tapella. Ei siis pystynyt ajattelemaan mitään muuta kuin Cuziaan. Muutama kerta koitettiin, mutta kun ei pystynyt menemään merkille saati yhtään katsomaan paikkaa ruudussa, niin lelu lähti taskuun. Ei sitten leikitä.

Ilman lelua muutama yritys merkiltä lähettäen, mutta jäi joka jumalan kerta liian eteen. Piirsin ruudun keskelle viivan, että näin paikan kaukaa. Kriteerinä on, että ainakin takajalkojen pitää olla viivan (eli ruudun keskilinjan) yli, mutta jäi koko koira selvästi viivan etupuolelle. Jos menee kunnolla, niin menee kyllä kokonaan keskilinjan taakse. Kävin aina korjaamassa oikeaan paikkaan ja otin paikan muistuttelua lähempää, mutta ei.

Hinkattiin sitten pelkkää paikkaa läheltä. Säätämisestä pysäytyin aina, enkä hyväksynyt peruuttamista. Mielellään kun roiskaisee itsensä siihen etureunaan ja peruuttaa siitä taaksepäin. Tällöin ei kuitenkaan yhtään keskity siihen paikkaan, koittaa vaan kepillä jäätä... Kerralla piti siis kiepsahtaa tarpeeksi syvälle, että nami lensi. Tällä alettiinkin saada jotain järkeä hommaan.

Sitten Luu huilasi ja Tuittu teki oman settinsä :) Siihen sattui tänään kuulumaan jalkojen pujottelua (Tuittu olisi mieluummin tehnyt "väliä", mutta muistui pujottelukin mieleen), pari liikkeestä istumista (ekassa palkka asennosta, tokassa loppuun asti), maalinkiertoa (vähän autettuna osasi!) ja ruutua. Ruutu meni yllättävän hyvin. Ensin vähän lähempää. Oli lähdössä tavaroille, mutta kurvasi sieltä ruutuun :) Uusinnalla meni suoraan ruutuun, ihan oikeaan etunurkkaan. Mutta Tuitulla sekin kelpaa ;) Otin tähän loppuosankin. Osasi mennä maahan, pysyä ja tulla lujaa seuraamaan. Kolmas lähetys vielä vähän kauempaa, nyt meni hienosti aika keskelle ruutua, siitä paljon namia. Tuittu oli taas aika tohkeissaan, piti sitä kähinäänsä ja silmänvalkuaiset vaan vilkkui.

Luu teki toisella kierroksella vielä vähän lisää ruutua. Jatkettiin samalla paikanhakutreenillä, mutta nyt se alkoi mennä överiksi, kun joku yritti vähän liikaa. Aloin sitten rauhoittaa palkkaustilannetta, eli Luun piti pysähtyä oikeaan paikkaan, josta kehuin ensin hetken ja sitten vapautin ja heitin namin. Tämä toimi paljon paremmin.

Muutamat kaukojen vaihdot. Siinä seiso-istussa pompsahti ekan, mutta sitten teki pari hyvää. Varsinkin jälkimmäinen oli ihan super, ei edes valunut, vaan teki kunnon niiauksen.

Pari tunnaria. Rivi, ekalla oma toinen vasemmalta. Meni kapuloille vasemmalta, teki kaarroksensa kapuloiden takana ja alkoi haistella riviä oikelta. Meni koko rivin loppuun ja palasi sitten omalle, jonka nosti. Kehut ja vauhtipalkka. Toisella oma oli toinen oikealta. En tiedä, huomasiko Luu edes, mutta lähdin hitaasti pakittamaan heti sen päästessä kapuloille. Nyt menikin suoraan oikeaan reunaan, haisteli ekan ja otti oman heti sen kohdalla. Tosi hyvä! Sotasuunnitelmana on alkaa tehdä vaikeampia tunnareita sitten, kun saadaan tuota vauhtia parannettua, että se takki kuitenkin pysyisi kiinni... Mutta onhan tämä melkoista arpapeliä sopivan itsevarmuuden hakemiseksi. Eiköhän se sieltä löydy :)

Tuittukin teki vielä toisen kierroksen, johon kuului tunnari. Tosi hyvin teki. Aukaisi suuta kyllä parin väärän kohdalla, mutta nosti kuitenkin vain oman. Ja pikapikaa palauttamaan :)