Luu köhii edelleen muutamia kertoja päivässä. Sen oireet ovat olleet koko ajan lieviä ja se on ollut varsin pirteä... Ollaan kuitenkin otettu (pakkastenkin myötä) rauhallisesti ja tehty vain lyhyitä remmilenkkejä. Ja treenailtu sisällä kaikenlaista. Kaukot ovat edistyneet :)

Tuittu on saanut tyytyä toipilaan kanssa samaan supistettuun ohjelmaan. Sehän sille toki sopii, kuorsaus vaan kuuluu. Vaan kyllä Tuitustakin alkaa jo huomata, että normaalia tylsempää on ollut. Se on alkanut taas painia Luun kanssa ja eilen se suorastaan riehaantui ja leikki leluilla :D Mummeli <3 Tuittu ei yski edelleenkään!

Tänään aamulla Luu sai juosta hetken aikaa vapaana metsässä. Kyllä se ottikin ilon irti. Ja illalla käytiin ihan varovasti treenaamassa. Kumpikaan riekkuminen ei aiheuttanut ainuttakaan yskähdystä, mutta ärsyttävästi niitä silti vielä tulee, mikä tietää tulevan kahden viikon karanteenin siirtymistä päivä päivältä. Tämän päivän yskimisten myötä saatiin heittää hyvästit Elinan valkkuryhmän koulutukselle, johon olisin voinut yrittää Luullekin paikkaa :( Nipsu onneksi lopetti omansa juuri viikonloppuna, joten se pääsee osallistumaan.

Tänään treenattiin siis ihan vähän, vaan seuraamista ja jääviä. Seuraamista muutama lyhyt pätkä. Kuten tiedossa oli, tauosta seurasi takapakkia ja meno oli taas levottomampaa. Ei auta kuin treenata ja toivoa, että se kovalla työllä saavutettu aavistuksen parempi taso löydetään vielä uudestaan.

Jäävistä eroteltiin seisomista ja istumista. Nyt seisomisessa ei ollut mitään ongelmaa, ei mokannut kertaakaan. Sen sijaan ei sitten istunut. No, ensi kerralla varmaan taas toisin päin. Tehtiin hillumisesta ja oikealla seuraamisesta.