Loppuviikko Venäjältä paluun jälkeen meni aika koomassa. Mitään ei treenattu kenenkään kanssa.

Syy oli kasvanut hoidossa ollessaan ihan kamalasti <3 Sille oli tullut jalat, se oli yhtäkkiä paljon sisäsiistimpi ja se oli oppinut syömään mustikoita suoraan puskasta. Syy oli viikon Hannalla ja Eerolla Pokan kanssa riekkumassa ja syömässä viherkasveja. Se kävi myös eläinlääkärissä, kun silmätulehdus uusi ja alaluomeen oli ilmestynyt kyynelnestettä tms. tihkuva reikä... Tipoilla silmät taas onneksi paranivat ja ovat pysyneet kunnossa. Syyllä oli varmasti mukava viikko, suurkiitos Hannalle ja Eerolle avusta ja kärsivällisyydestä! :D Viikonlopuksi Syy vaihtoi painikaverin Tarmoon ja oli Juhan ja tyttöjen riesa... riemuna. Kiitos sinnekin!

Lauantaina sitten palattiin harrastustoimintaan kevyellä yli 12-tuntisella päivällä Agirodussa. Kisasin lopulta vain Nipsun kanssa, koska myös Luun silmät rähmivät ja aloitin sille tippakuurin, että ehtii ennen SM-kisoja. Sitkeitä riesoja nuo silmätulehdukset.

Aamulla ensin avo-SM-karsinta. Tosi mukava ja helppo Mika Moilasen aksarata. Jopa niin helppo, että oli vaikea löytää tsemppiä ja kisafiilistä. Onnistuttiin kuitenkin keskittymään tarpeeksi ja tehtiin ihan mukava nolla. Sijoitus toinen heti Sinnin jälkeen :) Ja hupsista, kerrankin paikka jossain finaalissa!

Karsintarata

Finaali alkoi joskus päivällä. Sen tuomaroi espanjalainen MM-tuomari. Tapahtumaa ja potentiaalisia virhepaikkoja riitti! Tutustumisessa testattiin lisäksi ohjaajien pääkoppia, kun muutamien minuuttien jälkeen kuulutettiin, että numerointi on väärin ja muutaman esteen järjestys muutetaan... Toivottavasti kaikki kuulivat kuulutuksen. Osalle siitä huudeltiin vielä kentän laidalta, kun eivät ilmeisesti keskittymiseltään olleet sitä noteeranneet.

Startattiin siis toiseksi viimeisenä. Mitään fiilistä finaalissa ei kyllä ollut, tuloksia kuuluteltiin tosi huonosti jne. Tehtiin kuitenkin hyvällä tsempillä rata, ja vaikka kunto meinasi loppua, niin taisteltiin nollana maaliin. Kovasti ihmiset onnittelivat radan jälkeen ja Facebookista sitten luin, että voitettiin! :D Missään vaiheessa en kyllä kuullut, että tuloksia olisi kuulutettu. Nollia tuli tosi vähän ja siitä johtuen saavutuskaan ei tuntunut kovin kummoiselta. Mutta olihan se hienoa kerrankin onnistua tekemään nollat oikeilla radoilla! Tämä on kuitenkin vuoden 2014 EO:n lisäksi ainut yhtään "isompi" kisa, jossa olen a) päässyt finaaliin ja b) onnistunut siellä. Kaikkien näiden vuosien jälkeen!

AVO SM1 -Nipsu :)

Jos olisi ollut huonompi keli, niin olisin varmaan jättänyt iltakisan väliin. Mutta aurinko paistoi ja oli lämmin, joten jäätiin hengailemaan :) Ja Syyllä riitti kavereita! Se ehti painia ainakin seitsemän eri pennun kanssa!

Iltakisassa tehtiin ihan hyvä rata, mitä nyt yksi valssi piti vaihtaa lennosta leikkaukseen, kun en ehtinytkään. Epätasainen nurtsi oli tosi raskas ja hidas juosta. Yksi rima oli kuitenkin tippunut, itsenikin huomaamatta.

Iltakisa

Tuntuu kyllä, että aika on ajamassa Agirodun ohi. Ajankohta arvokisojen keskellä on toki huono, harva arvokisatasolla kisaava enää viitsii kauempaa lähteä. Nyt tuntui myös, että järjestelytkin oli hoidettu ihan minimipanostuksella. Saatiinhaan ne kisat vietyä läpi, mutta juuri mikään ei toiminut niin kuin noin isoissa kisoissa pitäisi. Sääliksi kävi talkoolaisia, jotka joutuivat puurtamaan ihan liian pienellä miehityksellä. Aamun ensimmäiset radat alkoivat myöhässä, kun ei ollut ratahenkilöitä yms. No, toivottavasti seura sai rahaa kassaan. Ainakaan niihin palkintoihin sitä ei oltu tuhlattu ;)

WP_20160709_20_13_28_Pro.jpg
Tytöt saivat uuden villahuoparenkaan, joka on todettu molempien osalta varsin mieleiseksi!