Huh, tuntuu ihan hirveän raskaalta alkaa kirjoittaa leiriraporttia, kun on niin kamalasti asiaa! Jos yrittäisi kerrankin tiivistää. Viikonloppuna jatkui siis matkamme kohti seuraavaa tasoa. Taas tuli paljon pureskeltavaa ja eväitä eteenpäin pääsemiseen.

Meillä alkoi leiri taas fysiikkatreeneillä. Nyt ei tehty niin paljon lihaskuntoa, joten ei ollut siinä mielessä yhtä raskasta kuin viimeksi. Kuvittelin jopa eilen, että ei varmaan tule jalat kamalan kipeäksi, mutta kuvitelmat piti perua tänä aamuna... Tehtiin mm. reaktiolähtöjä, juoksutekniikkajuttuja ja semmoisilla aidoilla hyppelyä. Saatiin pointsit siitä, että uskallettiin yrittää täysillä, vaikka aidat lentelivät, kun ketteryys ei ihan riittänyt :D Hauskaa!

Sitten Shellin kautta agiosuuteen. Meidän ryhmämme treenasi lauantaina Marin ja Mikon radoilla.

Marin treenissä oltiin "perusasioiden äärellä". Ensimmäisellä pätkällä takaaleikkaus hypyllä ja siitä aalle, jossa piti tehdä ohjeistuksen mukaiset liikehäiriöt. Kontaktille persjättö ja (äänetön) ohjaus edessä olevaan putkeen, koko ajan juosten. Sitten piti juosta vielä uudestaan kontaktin ohi, pysähtyä ja yrittää saada koira mukaan liikkeelle nykäisyllä. N. puolet koirista oli mennyt ennen meitä ja kuulemma yksi koira (Iiro) oli siihen mennessä kestänyt :D Ollaan vähän vastaavia treenattu ja tiesin kyllä, että pitäisi onnistua. Ihan satasen luottoa ei ollut, kun tehtiin noin radan osana (joskus mokaa sen ekan). Mutta onnistuihan se, siellä se nökötti :) Tuli siis tienattua papukaijamerkki ja siiderilupa.

Takaaleikkauskin jopa onnistui, joten tämä pätkä mentiin vain kerran, kun se oli kuulemma täydellinen :)

Sitten tehtiin takaaleikkauskohtaan valssi kaukana esteestä, jolla huomattiin, miten hienosti koirat kääntyvät sinne leikkauksen suuntaan... Nipsu varsinkin tosi herkästi. Mä yritin monta kertaa juosta ihan vaan suoraan, mutta aina kääntyi olkapää vähän ja Nipe luki sen leikkaukseksi. No, tästä saatiin hyvä treeninaihe, kun itselleni selkisi, mikä hommassa mättää. Peruasioiden äärellä siis todellakin oltiin.

Toisella pätkällä treenattiin back lappia, hypyille irrotusta ja sitten liikehäiriö puomilla, jossa piti ohjata pakkovalssi hypylle. Back lap onnistui! Ongelmia oli tosin siinä, että takaakiertoon lähetyksessä Nipsu lähti huitsin nevadaan ja sitten leijeröidessä se oma liikesuunta, että sain Nipsun irrotettua putkeen. Takaakierrossa en voinut lähettää kädellä yhtään, piti vaan "antaa lupa". Ihan positiivinen ongelma tämäkin. Marikin totesi, että Nipsun irtoaminen on parantunut. Hypyille irrotuksetkin sujuivat :) Niin, ja kesti puominkin liikehäiriön.

Mikon rataa oltiin jo kauhisteltu etukäteen. Siellä oli pari putkea ja sitten viisi hyppyä rinnakkain ;) Ensin tehtiin välistävetoja, sitten päällejuoksua. Ekat hypyt mentiin kuitenkin serpentiininä, joten ei tarvinnut tehdä viittä putkeen, mutta toisaalta piti tehdä ne pari kovasta vauhdista.

Välistävedot lyhyillä väleillä Mikko neuvoi tekemään peruuttaen. Ja mähän en osaa peruuttaa. Oli haastavaa. Lisäksi katse harhaili eikä Nipsu meinannut pysyä vetävässä kädessä. Mulla oli joka kerta hirveä kiireen tuntu, vaikka joku pätkä meni ihan hyvinkin. Näitä pitää kyllä treenata lisää.

Päällejuoksuissa ei ollut ongelmaa, mutta viimeisellä esteellä sitäkin enemmän. Siihen sai tehdä ohjauksen oman valintansa mukaan. Mä valitsin vaihtoehdoista tietty meille vaikeimman eli viskileikkauksen. Kun saatiin ohjaajan askeleet sinne päin, huomattiin ettei Nipsukaan oikein hoida osuuttaan. Tätä pitää opettaa siis myös koiralle.

Tässäkin muuten, kun tehtiin sitä viskileikkauskohtaa pelkästään yhden takaakierron kautta, niin Nipsu ampui takaakierrosta parikin kertaa takana olevaan putkeen...

Lopuksi sitten aina yhtä takkuiselle viimeiselle jäähkälenkille. Jalkoja särkee, uuvuttaa ja jotenkin koiratkin jo aavistavat, että aksat on aksattu ja joutuu enää kävelemään. Onneksi oltiin taas Jennin kanssa vahtimassa toisiamme ja katsomassa kellosta, ettei puolesta tunnista tingitä ;)

Ajelin yöksi taas kotiin ja aamulla takaisin. Matka tuntuu kerta kerralta lyhyemmältä. Nyt se toki menikin kesärajoituksilla vähän nopeammin.

Tänään vuorossa siis Jaakon ja Janitan treenit, paitsi että kipeänä ollutta Janitaa tuurasi "maailman paras vara-Janita" eli Elina.

Jaakon radalla kellotettiin. Ratapätkällä oli kaksi takaakiertoa, jotka ohjattiin neljällä eri tavalla, pyörittäen tai ristiin. Ohjauksina niistoa, twistiä ja pakkovalssia. Ja persjättöä väliin. Ensin piti laittaa ohjaukset järjestykseen sen mukaan, minkä arvioi itselleen nopeimmaksi. Mulla taisi mennä eka ja toka vaihtoehto väärinpäin, jos oikein muistan... Mutta joka tapauksessa sillä järjestyksellä ei ollut juuri merkitystä, sillä meidän kaikki NELJÄ n. yhdeksän sekunnin suoritusta olivat VIIDEN sadasosasekunnin sisällä! Eli aika sama, miten ohjaa :D

No, juteltiin siinä, että jos meidän hitain (se viisi sadasosaa nopeinta hitaampi siis...) suoritus olisi ollut laadullisesti yhtä hyvä kuin muut, se olisi tod.näk. ollut nopein. Se oli siis ristiin-ristiin twisteillä, joka oli pääsääntöisesti kaikilla nopein. Meillä noissa twisteissä on vaan vähän hiottavaa. Se lähetys tökki, eikä Nipsukaan kuulemma ammu rimalle samalla vimmalla kuin muuten. Pyöritykset, jotka useimmilla olivat selvästi hitaampia, olivat taas Nipsulla todella hyviä, joten se tasoitti eroja.

Tein niistot omalla tyylilläni, ja koska se toimi, sain luvan tehdä niin jatkossakin. "Niistot" saivat siunauksen myös Elinalta seuraavassa treenissä, joten viimeistään nyt voin hyvillä mielin olla sotkematta sitä toista kättä mukaan :)

Jaakolta sai taas myös yleistä ohjeistusta ohjaamiseen ja menemiseen. Joka muuten kuulemma on jo parantunut, jes! Edelleen mulla on liian kiire, joten pitäisi keksiä keinoja maltin ja rauhan saavuttamiseksi. Katse on nyt yksi asia, johon pitää kiinnittää huomiota. Musta on ihan tosi vaikeata katsoa sitä koiraa ja katsoa, koska se lukitsee esteen.

Elinan radalla aloitettiin päällejuoksulla, twistillä ja saksalaisella, jotka tehtiin samalle hypylle sen mukaan, mihin rata jatkui. Nämä kaikki onnistuivat ihan hyvin, ainoastaan jatko-ohjausten linjoissa oli pientä hiottavaa. Päällejuoksun jälkeen piti ohjata vekkiä seuraavalle hypylle, ja kun menin liian lähelle ja jäin sinne liian pitkäksi aikaa, Nipsu kiersi hypyn taakse. Tämä toimi sairaan hyvin, kun uskalsin vaan käydä merkkaamassa ja lähteä pois alta. Hui ja vau! :)

Toisella pätkällä sitten välistävetoa (isolla välillä), niistoa ja niistopersjättöä. Lisäksi yhteen kohtaan sylkkäri tai valssi. Niistot siis toimi ihan "vasemmalla kädellä" (kirjaimellisesti siis :D), ja muutenkin taidettiin tehdä pätkä nollalla. Hiottiin yhtä jarruttavaa lähetystä ja kokeiltiin sylkkärin tilalle myös valssi. Selvittiin siis tästä treenistä harvinaisen vähällä hinkkauksella, mikä oli ihan kivaa. Sai vähän itseluottamustakin tämän kaiken osaamattomuuden tunteen ja nöyryyden keskelle :)

Oli kyllä antoisa treeni! Treenilista on pitkä vielä edellistenkin jäljiltä, mutta taas tuli lisää treeninaiheita. Ja tietty hyvät ohjeet!