Lauantaina hurautettiin siis Nipsun ja Luun kanssa Hausjärvelle agilitykisoihin. Olikin aika sympaattiset kisat. Hurjan vähän osallistujia ja mukava kisapaikka keskellä, no, ei oikein mitään. Kenttä oli juuri kisamittainen ja rajattu siis ihan reunojaan myöten. Toisella radalla lähtö oli niin reunassa, että jouduin jättämään Nipsun kentän ulkopuolelle muhkuraisen nurtsin puolelle... Kentän pohja oli kuitenkin oikein hyvä juosta :)

Ajelin navigaattorin kanssa kisapaikalle jonkun omakotialueen läpi ja ihmettelin jo lähtiessä pitkää ajoaikaa. Netistä kun olin katsonut, että matkaan menisi vain tunti, mutta navigaattorin mukaan köröteltiin melkein puolitoista. Onneksi lähdin sen verran ajoissa, ettei sentään myöhästytty. Perillä kuulin, kun jotkut toiset kisaajat kauhistelivat ajaneensa jotain aina vain kapenevaa kärrypolkua muistuttavaa hiekkatietä, joten ehkä se meikäläisen reitti ei ollutkaan ihan huono. Tottelin kiltisti navigaattoria siis myös kotimatkalla, joka tosin kulki motarille asti eri reittiä kuin tullessa.

Tuomarina oli Marjo Heino, jonka radoilla ollaan oltu myös ykkösissä. Aikamoisia haasteita oli viritelty nyt kakkosillekin ja moni kohta vähän hirvitti Nipsun kanssa. Kolmosten kiemuroille sen sijaan olisi ollut ihkua mennä Tuitun kanssa... Kieltämättä jäi vähän kaivelemaan, kun tuloksista huomasin, ettei minien hyppärillä tullut yhtään nollaa!

Agiradan alussa oli heti pähkintää aiheuttanut kuvio. Kahden vinohypyn jälkeen oli kahden vierekkäisen hypyn uukkari, jonka jälkeen piti hypätä kuvion lähdön puolella oleva muuri, jolta taas jatkettiin edelliseen suuntaan kepeille. Uukkarin takana oli vielä hyppy houkuttelemassa, jos kurvi valahti. En uskaltanut mennä uukkarihyppyjen taakse valssaamaan, koska sieltä oli vaikea ehtiä tökkäämään muurille. Päädyin siis tekemään uukkarin sisäpuolelta ja leikkaamaan muurilla. Muuten meni hyvin, mutta jotenkin Nipsu ajautui muurin taakse sieltä lähdön puolelta, eli lähti tekemään ikäänkuin poispäinkäännöstä... Jos semmoinen olisi oikeasti pitänyt tehdä, en tiedä, miten ikinä olisin sen sinne saanut. Hassusti meni.

Kepeille käännyttiin 180 astetta hypyltä ja kepeillä oli hyväksi päästä toiselle puolelle. Aika ahdas paikka, johon yritin kuitenkin ottaa ihan huolella lenkkiä valssia valuttamalla. Vähän meni arpomiseksi, mutta onnistui. Sitten sujuikin ihan hienosti, mitä nyt lopussa en viitsinyt ohjata kunnolla ja Nipsu tuli ohi aasta. Toinen kielto siis, mutta tuloksissa meillä oli hylly. Kävin kisan jälkeen kysymässä tuomarilta, kun en millään keksinyt, mistä se olisi tullut. Tuomarikaan ei enää muistanut, mutta ehdotti rengasta, koska siitä moni koira oli mennyt kehikon välistä. Joten ehkä se oli sitten se. Kontakteista oli keinu ja kahteen kertaan aa. Keinu oli jopa hidas, vaikken käskyttänyt kuin kerran "keinu" ja kerran "ota"! Kohta mä sitten valitan, kun Nipsun keinu on toivottoman hidas... :D Aa oli molemmilla kerroilla hyvä.

Hyppärin alussa oli kaksi hyppyä suoraan, sitten kaksi takaakiertoa vierekkäisillä hypyillä. Tämä meni meiltä aika hyvin. Ja plussaa ohjaajalle rauhallisesta lähdöstä :) Nipsukin oli lähdössä taas rauhallinen ja jouduin kutsumaan sitä monta kertaa ;) Kepeille mentiin suoraan, mutta nyt Nipsu haki vauhdista alun hyvin. Hyppärin kauhistus oli loppupuolen suora... Mutkaputkesta tultiin hyppy-rengas-pituus-muuri-suoralle. Muurin takana vähän vinossa oli maalihyppy, mutta muurilta käännyttiinkin uukkari viereiselle hypylle ja tehtiin sen jälkeen vielä yksi takaakierto ennen maalia. Putkensuu ei osoittanut suoraan hypylle, joten etumatkaa ei saanut kovin paljon, kun hyppy piti varmistaa. Niin että kun nopean, mutta vielä aika osaamattoman koiran kanssa lähtee tuommoiselle suoralle yhtä matkaa niin mitenköhän se käännetään siellä muurilla...? No, tästä ei tarvinnut ottaa isoja paineita, sillä Nipsu otti kiellon siltä putkelta. Se oli jo sisällä, mutta kääntyi takaisin. Oma liikkeeni kääntyi varmaan aika äkkinäisesti, mutta silti...?! Sillä suorahässäkällä mulla ei ollut sitten mitään jakoja. Siitä selvittiin kyllä ilman virheitä, mutta aikamoisen lenkin Nipsu kävi heittämässä.

Luokan toinen koirakko (kyllä, niitä oli kaikki kaksi) teki nollan, joten Nipe tuli toiseksi. Päästiin siis oikein palkinnoille :D Lisäksi joka kisasta palkittiin kaikki säkäluokat huomioiden nopeimman radan tehnyt koira ja hyppärillä se oli kiellosta ja kaarrotuksesta huolimatta Nipsu.

Uskaltauduin muuten ensimmäistä kertaa kisoissa jättämään Nipsun lelun kentän ulkopuolelle odottamaan. Nipsu ei yhtään kyttäillyt sitä lähdössä eikä radalla, mutta muisti kuitenkin heti maaliin tullessa. Hyvä juttu!

Luukin pääsi tietty turistina hengailemaan kentän viereiselle nurtsille. Touhuiltiin sivulletuloja, seuraamista ja parit luoksetulot eteen. Sivuilletuloissa oli vähän huolimattomuutta ja ekassa eteentulossa törmäsi aika sikana, mutta muuten ok. Ehdittiin katsella myös muutaman maksikoiran rataa. Ei vissiin ollut tarpeeksi hyviä koiria, sillä Luu pysyi ihan aisoissa.