Tiistaista tuli välipäivä ja keskiviikostakin vielä Luulle, kun menin agivalkkuun Nipsun kanssa. Sille ehtikin tulla n. 2,5 kuukauden tauko! Hiukan oli sellainen "mitähän tästä tulee" -olo astua radalle seltin kanssa. Yllättävän hyvin se rytmi alkoi löytyä, mutta olin jo unohtanut, miten paljon joudun sen kanssa juoksemaan! 30 esteen radan jälkeen päässä heitti niin, että näin melkein tähtiä :D

Olihan se ratakin aika juostava. Itse asiassa Reetan piirroksen nähtyäni päädyin arpomaan mukaan Nipsun. Ei näyttänyt ihan Luun palalta kakkua ;) Ja toisaalta aika suoraviivainen rata sopi hyvin Nipsun tauolta paluulle.

Alussa tuli muutama töksähdys, eivätkä kepitkään meinanneet ensin löytyä putken takaa. Sitten alkoi sujua paremmin ja päästiin kokeilemaan jonkun verran vaihtoehtojakin. Ja ihan epämukavuusalueeltakin, mm. japsi + viski -yhdistelmä. Toisella kierroksella, viimeisellä kahdella minuutilla, tempaistiin vielä nollana läpi. Siinä jäi jo yksi persjättö tekemättä, vaikka juuri edellisellä yrityksellä huomasin, että siihen ehtikin "ihan hyvin" ;)

Mutta hauskaahan tää selttiaksa on, ei mahda mitään! :)