Tiistai oli vapaa. Tänään oli ihan kamalat agilitytreenit.

Tehtiin viimekertaisesta leijeröintiradasta muokattua rataa. Tässä oli vain pari leijeröintiä, mutta muuten samaa henkeä. Selvittiin Luun kanssa kahdesta ensimmäisestä esteestä. Niistä kyllä ihan hyvin, hyppy ja jyrkkä umpikulma kepeille. Kesti hyvin päällejuoksun keppien päässäkin.

Sen jälkeen ei sujunut MIKÄÄN. Oikeasti mikään! Rimoja tippui niin paljon, että mulla meinasi pää haljeta. Renkaan hajotti kaksi kertaa. Puomilla jäkitti ja meni vinoon. Yritin ohjata jollain sylkkärihköllä aalta sen alla olevaan putkeen, niin meni mun selän takana olevaan putkeen. Senkin jälkeen, kun mun käsi ei enää heilahtanut. Ihan lopussa, sitä vikaa pätkää tehdessä, jätti vielä kepitkin kesken. Melkein eniten ärsytti (no, ehkä tuon puomin jälkeen) se, että ohjasin koko ajan ihan huonosti. En osannut vekata enkä törkätä takaakiertoon. En ehtinyt saksalaiseen. En katsonut koiraa (kts. esim. maininta renkaasta), käskytin tai rytmitin rimojen päällä. Siitä töksähtelystä tuli kierre, en päässyt rytmiin missään vaiheessa. Ja Luu pisti lekkeriksi.

Ärsyttävää. Huoh. Mutta se siitä, paremmalla tsempillä ja suunnittelulla ensi kerralla. (Pitäisi muistaa, että joskus ennen meidän kaikki treenit olivat tämmöisiä!)

Nipsu teki äkkiä lopussa muutaman puomin. Tai siis muutama kerta pelkkää alastuloa, sitten kaksi kertaa koko puomi. Ekalla jäin taakse, tokalla liikuin provosoimatta sivuetäisyydellä rinnalla. Pysähtyi, mutta oli hidas. Joutuu varmasti nyt miettimään näitä, mutta tuli vähän semmoinen olo, että siinäkö se nyt sitten oli. Teki se ehkä viisi nopeaa puomia...

Huomiseksi varasin reippaana aamuvuoron hallilta. Ne on sitten todennäköisesti vikat puomitreenit ennen kisoja, mitähän mää teen...