Aamulenkille mennessä zoomailin jo toiveikkaana tuota yhtä lähiluistelukenttää. Se oli lähes kokonaan sula, vain pari lumiplänttiä jäljellä! Illasta sinne siis. Silloin ne pari plänttiäkin olivat kutistuneet entisestään, joten koen oikeudekseni sanoa, että kenttä oli sula :)

Idarin istumisella aloitettiin. Tehtiin siis pelkkää istumista, joko ihan sellaisenaan tai idarissa hämykäskyjen jälkeen. Jäi ainakin kaksi kertaa seisomaan :(

Luoksetulon loppua maasta ihan läheltä ja sitten kauempaa kierron kautta. Kaikista namipalkka.

Ruutua, tai siis ruudun merkkiä piti treenata. Lähetin välillä ruutuunkin, ja koska Luu jäi sitkeästi etureunaan, piti sitten sitäkin hinkata ja vääntää. Merkille lähetyksessä palkkailin ja temputin katsekontaktista. Alkoikin olla näissä vähän parempi. Merkille meni ihan rennosti ja pääasiassa hyvälle paikalle. Lopuksi, ruudun paikasta vääntämisen jälkeen, alkoi jäädä merkilläkin vinoon... Se onneksi korjaantui aika helposti.

Ekassa ruutunmenossa Luu jäi vasempien reunamerkkien ulkopuolelle. Mulla ei ollut reunanauhoja, ja koska ajattelin, että Luu ei vaan hahmottanut ja teki tuon ihan vahingossa, annoin sen korjata paikan säätämisen jälkeen. Tuntuu, että se kostautui heti ja Luu otti vapauden huidella ruutuun ihan miten sattuu sen paremmin keskittymättä. Sen ei pitäisi kyllä yhtään antaa tarjota tämmöisissä asioissa... No, yhden jäähyn ja muutaman oikeaan paikkaan talutuksen jälkeen alkoivat aivot taas pysyä kyydissä :)

Ruutuilun jälkeen nollattiin hetki ja heiteltiin narupalloa.

Sitten tunnari. Laitoin kapulat sikin sokin aika lähelle toisiaan. Oman hajustin ottamalla sen vain pariksi sekunniksi käteen. Jäin parin metrin päähän vahtimaan. Taisi viime kerran tunnarihaasteet olla vielä mielessä, sillä haisteli tosi tarkkaan ja keskittyneesti :) Ei jäänyt kuitenkaan arpomaan, vaan otti oman aika nopsaan. Hyvin meni!

Lopuksi kaukojen tekniikkaa. Maahanmenot edistyvät kivasti, nyt onnistuivat sekä M-S-M että I-S-M täydestä matkasta. Ei siis edelleenkään joka kerta, mutta joku kerta kuitenkin ;) Maahan-istuakin tehtiin jonkun verran, ja sekin saatiin toimimaan 15 metristä. Ei kyllä tee sitä ikinä ekalla toistolla oikein. No, vielä syksyllä ongelmana oli, ettei nouse ollenkaan, joten... Loppuhuipennukseksi jätettiin S-I. Sitä tein lähempää ja yritin vaan pitää itseni ja Luun mahdollisimman rauhallisena. Sisällä matalammassa vireessä kun pystyy tekemään sen just eikä melkein. Ulkona nyt vaan tahtoo lähteä mopo keulimaan. Mutta saatiin jopa joku onnistumaan! Jätän sen varmaan hetkeksi hallitreeneistä pois ja koitan vahvistaa näissä helpommissa paikoissa.

Olipa siistiä treenata HIEKALLA ja AURINGONPAISTEESSA! :)