Koska palkattomuuksien lisääminen on parantanut Luun asennetta treeneissä, päädyin jatkamaan samalla linjalla. Nostetaan vaan rimaa vähän ylemmäs. Tehdään ainakin kuuri treeniä, jossa lelut pysyvät "kehänauhojen" ulkopuolella. Kehään mennään yhdessä, kehässä tehdään yhdessä ja kehästä poistutaan yhdessä. Sitten saa palkan. Jos ei tee jotain osiota yhdessä, menettää koko setin palkan ja joutuu jäähylle. Hui kuinka julmaa. Uusi mahdollisuus sentään annetaan ;) Jos tulee välitön tarve hinkata tekniikkaa, tehdään se varmaan hyvin pitkälti erillisenä treeninä ja namipalkalla. Pääpaino on nyt kuitenkin vireessä. Suunnitelma muotoutunee tässä ajan myötä.

Eilen tuumasta toimeen valkkutreeneissä. Maijukin oli suunnitellut treeninsä moneen osaan, joten vaihdeltiin vuoroja keskenämme. Tästä sai kivan hässäkän aikaiseksi ja kun tulin treeneihin sopivasti vähän myöhässä, sain itseni jopa vähän jännittyneeseen tilaan. Sopi teemaan, hyvä. Tarkoitus oli tehdä Seinäjoen eka kehä (tai jos se onnistuisi ykkösellä, myös toka samaan syssyyn). Mokasta joutui jäähylle ja seuraavalla kierroksella aloitettiin koko setti alusta.

Ekassa setissä ohjattu oli ihan ok. Kehäänmeno ja alku vähän nihkeitä, mutta pysyi kriteereissä.

Sitten idari, jossa toisinto kokeesta. Levisi ekassa käännöksessä oikealle. Nyt keskeytin heti siihen, voivottelin ja vein Luun kehän reunalle mammimaan.

Toisessa setissä ohjattu meni samaan tapaan.

Idarissa oli paljon tarkempi käännöksessä! Myös muuten ok. Seisomasta mukaanotto oli huono, mutta sitä en laskenut puuttumisen arvoiseksi.

Seuraamisessa oli ihan ok. Kati seurautti meidät hitaassa kohtaan, jossa oli Ihmeen häiriötreenin jäljiltä nameja maassa. Eipä oltais uskottu, että Luu tuommoiseen menee, mutta niin vain erehtyi nuuskaisemaan yhtä...! Tästä luonnollisesti jäähyä.

Kolmannessa setissä alku taas samaan malliin. Kati vei ohjatussa edelleen vasemman ensin, mutta lähetin nyt oikealle. Ihan ok.

Idarissa tuntui tosi huolelliselta :)

Seuraamisessakin keskittyi ehkä paremmin ja kun tietty mentiin samaan namikohtaan, ei vahingossakaan tiputtanut kontaktia. Sitä ennen kontakti oli tippunut yhdessä perusasennossa, siitä olisi kyllä voinut edes huomauttaa.

Ruudusta ja luoksetulosta selvittiin ja Luu pääsi palkalle heti kolmannella yrityksellä ;)

Ruudussa meni tosi taakse, ehkä inasen liikaa kaahottaen. En osannut odottaa, kun kokeessa ennakoi... Ruudussa oli maannut tosi skarppina, eikä reagoinut liikkurin käskyyn.

Luoksetulo ihan perussuoritus Luulta. Pitää muistaa tehdä läpijuoksuja seisomisesta, sillä ennakoi maahanmenoa laukkaamalla loikkivammin. Olen huomannut tämän ennenkin.

Välissä liikkuroin muille paikallaolot. Luu oli mukana häiriökävelyissä :) Ketään ei häirinnyt, vaikka tein liikkeestä maahanmenon ja siitä mukaanotonkin keskellä riviä.

Lopuksi kaikki tekivät yhtäaikaa ja tein itsekseni sen toisen kehän.

Hyppynouto ok.

Tunnarissa jumittui katsomaan Katia ja Intoa, jotka juuri ilmestyivät aidan takaa kapuloiden vierestä. Ei ottanut kontaktia odottelusta huolimatta, joten jäähyaitio kutsui.

Toisella yrityksellä saatiin koko setti tehtyä.

Hyppynouto edelleen ok.

Tunnarissa otti nyt hyvin kontaktin ja liike muuten ok.

Kaukoissa oli häiriötä joka puolella. Vähän käänteli päätä, mutta en saanut mokaamaan, vaikka annoin käskyjä tosi vaihtelevilla viiveillä ja yritin jopa ajoittaa hetkiin, kun vilkaisi sivulle. Tekniikkakin ok. Tämän jälkeen kehästä pois ja palkalle.

Tein vielä vähän seuraamista ja siirtymiä sekä ruutua.

Ruutu menikin tappeluksi. Kaahotti taas pitkäksi, joten yritin pysäyttää matkalle. Ei pysähtynyt, vaan jatkoi korvat ja tukka takana matkaa...! Tästä pääsi jäähyaitioon laskemaan kierroksia. Uudella yrityksellä pysähtyi, mutta ei ollut yhtään kuulolla. Yritin lähettää pysähdyksestä takaisin merkille, mutta punki vaan ruutuun. Ensin korjasin, mutta kun toisti vaan, suutuin ja kävin pitämässä puhuttelun (joka toimii yleensä hyvin tämmöisissä tilanteissa, kunhan sitä käyttää tarpeeksi harvoin...). Ja kas, seuraavalla yrityksellä a) pysähtyi käskystä ja b) lähti merkki-käskyllä täysin epäröimättä merkille. Tähän lopetettiin ja mentiin palkalle.

Oishan se kivaa, kun voisi vaan treenailla ja viskellä palloa. Mutta se ei ole kivaa, että jos teen niin, koirakin vain treenailee ja kaahottaa pallonkuvat silmissä vailla huolen ja järjen häivää. Eikä se, että minä olen sille tämän seurauksena vain pallonheittoväline. Nyt palkattomuus (ja jäähyn uhka?) vähän nosti ja "jännitti" sitä, vaikka se toisaalta skarppasikin hyvin ja korjasi virheensä. Luulen, että vire tasaantuu, kun vaan jatketaan samalla tyylillä. Samanlainen se oli aluksi, kun Messarin jälkeen alettiin vähentää palkkaa. Tuohon huolellisuuteen ja tarkkaavaisuuteen kun saataisiin sopivasti rentoutta, niin alettaisiin olla lähellä tavoitetta :)

Tänään käytiin tekemässä lyhyt treeni lähikentällä.

Alkuun muutama kehäänmeno ja siirtymä, joista tultiin kehästä pois palkalle. Kerran piti poistua lyhyelle (lumihanki ja pakkanen...) jäähylle, muuten oli aika kiva.

Sitten varsinainen setti, jossa oli seuraaminen, idari, kaukot, tunnari ja nouto.

Seuraamisessa jäi jossain käännöksessä vinoon taakse. Tästä vaan huomautin, mutta jatkettiin heti. Muuten oli tarkkaavaisen oloinen. Seuraaminen tuntuu menevän vähän matalaksi, pitäisi videoida useammin.

Idarissa S-M-I. Ok, käännöksetkin.

Kaukoissa oli kovin jähmeä (täytyy tarkkailla!), mutta tekniikka näytti kestävän.

Tunnarissa rinki. Tosi hyvä, aloitti kympistä ja kiersi myötäpäivään, oma oli kasissa ja nosti sen heti.

Nouto ohjatun kapulalla. Ok.

Ja sitten palkalle. Tää nyt oli Luulle helppoa, kun "kyllähän se kotona osaa", mutta eiköhän systeemi vahvistu sille, vaikka jäähyjä ei tarvitsisikaan jaella. Ja tietty ihanaa, kun ei aina tarvitse! Välillä voi sitten tehdä vaikeampia juttuja ja nostaa vaatimustasoa. Liikkeiden väleissä Luu tuntui nyt hyvältä ja vaikutti palkkaantuvan kehuista.