Maanantaina käytiin Luun kanssa kontrollissa.
Luun peräaukko on viime kertaan verraten yllättävän paljon arpeutunut pienemmäksi. Peräsuolessa ei tunnu mitään massoja siltä matkalta, miltä sormellä päästään tunnustelemaan. Peräaukko vuotaa hieman verta tunnustelun seurauksena.
Hyvä uutinen on se, että uusia massoja ei ole tullut. Tärkeintä nyt on pitää uloste pehmeänä niin, että se pääsee tulemaan helposti.
...
Seuraava kontrolli tarpeen mukaan.
...
Hyvää jatkoa reippaalle Luulle!
Koska leikkauksesta on jo 1,5 kk, eikä uusia massoja vielä tuntunut, voidaan jo ihan varovasti vähän huokaista ja luottaa siihen, että Luu ei ole nyt ihan heti lähdössä minnekään <3 Turvassahan me ei tulla olemaan, mutta nyt vaan nautitaan hetkistä ja toivotaan kaikki sormet ristissä, että niitä riittää mahdollsimman pitkään.
Suurin ongelma tällä hetkellä on tuo peräaukon arpeutuminen, joka on aiheuttanut haasteita kakkaamisen kanssa. Muutettiin jo ruokailurytmiä ja lisättiin taas Duphlacin annostusta, ja nyt muutaman päivän ajan ollaan saatu onneksi kakka pysymään jo pehmeämpänä. Ongelmia on ollut varsinkin aamuisin, kun suolessa oleva kakka ehtii yön aikana kuivua ja Luulla on ollut sen kanssa aina kova ahertaminen. (Syy sen sijaan on taas ollut muutaman kerran ripulilla. Voisivatko vaihtaa osia?)
Kommentit