Nipe pääsi tänään treeneihin! Kevyesti toki aloitettiin, mutta tästä se lähtee.

Luu aloitti hyppytekniikalla. Perussarjaa kuudella. On se niin vaikeaa... Taas lennettiin ihan urakalla, vaikka en edes liikkunut. No, semmoiset saatiin lopulta onnistumaan, mutta omaa liikettä en vaan voinut yhdistää.

Sitten Nipsu. Tein semmoisen 12 esteen radan, joka koostui putkista ja rimattomista hypyistä. Ohjauskuvioista oli mukana ennakoiva valssi ja viskileikkaus, muuten mentiin aika suoraan ja yritettiin irrottaa shelttiä putkeen. Ensin tein parin-kolmen esteen pätkissä ja sitten kokonaan. Nipsu tuntui äärimmäisen helpolta ja aika hitaalta. En osaa sanoa, johtuuko se vain siitä, että olen treenannut talven Luun kanssa. Mutta ei se varmaan vielä huippukunnossaan ole. Kivasti sujui muuten, irtosi putkeenkin ;) Aluksi ei leikkinyt ihan raivolla, mutta parin kiekan jälkeen löytyi se tuttu murina ja meininki.

Tehtiin myös puomia, kokonaisena ja pelkkää alastuloa. Lelulle irroten, vedättäen ja putkeen jatkaen. Tässä ei ole tapahtunut mitään muutosta (ylläri) - lelu edessä menee superisti, ilman ei, jos jään taakse. Koitin häivyttää lelua kauemmas putken avulla, sitä täytyy tehdä lisää.

Luun kanssa treenattiin vielä (mini-)rengasta. Luu oli kuumentanut itsensä kivasti jo Nipsun treenejä katsellessaan ja veti rengastreenit aivan överiksi. Annoin sen vaan tarjota ja naksuttelin renkaan läpi menosta, mutta Luulla vähän keitti yli. Se räkytti aivan aivottomana ja tarjosi vaan 2on 2offia siihen renkaan jalustalle. Takajalat siis sen viisi senttiä leveän alumiinin päälle. Kun tarpeeksi suutuin, se alkoi keskittyä sen verran, että loppuun saatiin jopa oikeantapaisia suorituksia. Mutta en kyllä vakuuttunut, että se olisi oppinut tästä yhtään mitään.

Pussiakin piti treenisuunnitelman mukaan tehdä, mutta ei sitten ehditty.

Tuittu sai olla treenien ajan mummulassa. Se ei olisikaan varmaan kestännyt sitä räkytystä. "Nykynuoriso!", tuhahtaisi Tuittu.