Juu, ei pääse Luun kanssa ylpistymään tai tuudittautumaan siihen, että hyvinhän tää menee :D Tämänpäiväisissä kisoissa palattiin tuttuun aivottomuuteen eikä mistään tullut mitään.

Eka rata oli Ritva Herralan ja siinä oli kyllä melkoisen haastavat alku- ja loppu"suorat"...! Minnan kanssa sitä epätoivoissamme tutkailtiin, ja ei kyllä sen enempää Kuula kuin Luukaan mahtuneet niihin hyppyväleihin :D Luu tuntui lisäksi olevan eilistä tuhmemmalla päällä, mikä toi ihan hiukkasen lisähaastetta.

Lähdössä ensin ihan järkyttävää hinaamista. Noille lähdöille pitää kyllä nyt tehdä jotain! Mun ihmisnuoleen ei juurikaan reagoinut ja jäin kuin täi tervaan, kun Luu räiski menemään. Aalla teki aika järkyttävän näköisen loikan, mutta päätyi kuin ihmeen kaupalla niskojensa sijasta 2on 2offiin. Siinä rauhoituttiin hetkeksi. Radan keskivaiheesta selvittiin yhdellä rimalla.

Sitä loppua en saanut menemään sinne päinkään. Muurin jälkeen oli hyppy linjasta sivussa, ja yritin vaan tökätä edelliselle hypylle, että ehtisen edelle. Luu sitten lähti vähän kauemmaksikin ja tuli ohi muurista. Lopun takaaleikkauksessa oli molemmilla rytmi hukassa ja vikoilla hypyillä pyörittiin vähän aikaa vailla hajuakaan suunnasta...

Toinen rata oli Johanna Wütrichin ja niiiiin paljon kivempi. Ei vaan päästy sitä oikein alkuunkaan. Olin putkensuulla suunnassa x  vastaanottamassa, mutta Luu lähti ekan hypyn ohi suuntaan y... Jäin vähän monttu auki vaan katsomaan :D Kierrätin sen ykköselle ja se teki saman uudestaan. Oli vissiin vähän niinkuin lukinnut puomin. Puomi on Luusta niin ihana este, kun niiden ylösnousujen kanssa on käyty niin järkyttävät väännöt <3

Puomilla vähän härkin ja meinasi lähteä. Korjasi sitten takaisin. Aalla sitten tuli persjätössä liikkeen mukana. Tästä korjaus ja pois radalta säätämästä.

Videolla Luun lauantain eka rata ja sunnuntain radat.

Onneksi on Nipsukin, josta on tulossa - jos ei nyt ihan Tuitunveroinen, mutta kuitenkin - ihan hyvä terapia-agikoira. Joku on nyt loksahtanut ainakin väliaikaisesti paikalleen ja Nipsun kanssa meneminen tuntuu helpolta :)

Myös Nipsun kanssa mentiin eka Herralan rata. Kolmosten rata oli paljon kivempi kuin ykkösten. Meni tosi hyvin! Mulla ei ollut missään vaiheessa kiirettä tai paniikkia, vaan varma ja rauhallinen olo. Kaikki meni juuri niin kuin olin suunnitellut. Hiottavaa toki löytyy aina (mm. takaakiertovalssit levähti), mutta fiilikseen olin tosi tyytyväinen. Vappupallo jäi saamatta, Toni ja Maisa voittivat n. viidellä kymmenyksellä, mutta meille kakkossija.

Nipsu A

Sitten Wyffen radalle. Vauhtia ja pitkiä estevälejä. Aikataulut olivat edellä ja tässä vaiheessa tuli aika pitkä odottelu ennen tutustumista. Olin mennyt aamusta asti, joten hetken paikalla seisominen aiheutti väsymyksen iskemisen ja olin ihan poikki. Tämä näkyi suorituksessakin, en jotenkin jaksanut skarpata. Huomasin myös ajattelevani radalla ties mitä, joten keskittyminen ei ollut kohdallaan. Kunnon rytmiä ei löytynyt ja parissa paikkaa kurvit levisivät.

Alussa jäin heti takaakierto-päällejuoksussa seisoville jaloille. En vaan osaa näitä paikoltaan lähtöjä! Ekan putken jälkeisessä kuviossa piti kalastella Nipsua hypylle. Samoin toisen putken jälkeen. Tämä kohta meni muutenkin aika kökösti ja kepeille meno oli hidas. Nipsu ei tee tuommoisia lujaa, joten olisi pitänyt liikkua itse rohkeammin. Keinu oli hieno! Nyt ei himmaillut turhia, vaan juoksi päähän asti.

Radalla tuli paljon nollia, Nipe oli taas kakkonen. Hävittiin Marialle ja Lunalle huimat 2,5 sekuntia.

Nipsu B


Nipe ja mää.