Siinä päivän fiilikset kiteytettynä. No joo, pitää iloita siitä, että ylipäätään saa kisata ja koirat on terveitä ja silleen ;)

Yksilöarvokisat nyt eivät ole koskaan ole olleet mun juttu, mutta joukkuekisoissa olen pystynyt venymään. Nyt tuli koettua sekin harmistus, että mokaa oman osuutensa, vaikka muu joukkue pistää parastaan. Kyllä muuten harmittaa enemmän kuin mikään muu :( Hei hei kaksi vuotta hallussa ollut joukkuepiirinmestaruus... Anteeksi Lea ja Maiju!

Mokailut aloitettiin kuitenkin yksilöillä. Tuomarina oli Leena Rantamäki-Lahtinen, jonka viimeaikaisista radoista en ole kyllä yhtään tykännyt. Nämä olivat ihan mentäviä. Kovin juoksupainotteista, mutta ei mitään mahdottomia suoran päässä takaakiertoja.

Nipsu starttasi luokan alkupäässä. Ensin tippui kakkosrima, mistä tietenkin fiilikset laskivat heti. Parin esteen päästä tippui muurin palikka, ja siinä vaiheessa häiritsi jo ihan tosissaan. Peräradan putkeenvientiä en ohjannutkaan enää tosissani, siitä kielto. Sitten suoralta vielä yksi rima. Ei monillle vaikealta okserilta vaan tavalliselta hypyltä ennen sitä. Loppu menikin ihan läskiksi, kielto pussilta ja hömpötellen maaliin. Ois pitänyt häipyä jo ekojen tiputusten jälkeen, mutta olin niin hämilläni, etten osannut tehdä sitäkään. Nipsu ei ollut ollenkaan oma itsensä.

No, harmistusta nollaamaan ja mummelin kanssa radalle. Välissä oli n. 30 koiraa. Tuittu oli ihan kiva ja teki ihan kivan nollan :) Vähän jähmeä, mutta se puolieläkeläiselle sallittakoon. Ehti kuitenkin kepeästi aikaan. Sijoitus hyppärillä 11. Hiukan muuten repeilin videolla mun ohjaukselle tuolle renkaan jälkeiselle hypylle :D Mistä tuo huiskukäsi yhtäkkiä ilmestyi...?

Tuitun hyppäri

Sitten agiradalle. Olin melkein jo päättänyt, etten starttaa Nipsun kanssa ollenkaan, mutta Maijun ja Katin pointit saivat muuttamaan mielen ja menemään testaamaan, miltä meno vaikuttaa ja treenaamaan kontakteja. Ei ois pitänyt, ei hyödyttänyt kyllä mitään. Ne muutama rima pysyi, mutta sitten kepeiltä kesken pois ja keinusta läpi. Keinun jälkeen kävelin pois ja jätin ensimmäistä kertaa ikinä koiran palkkaamatta radan jälkeen.

Tuitun kanssa oli melkein paineita, nollalla kuitenkin mahkut piirm-sijoille ;) Alku olikin ihan hyvä, mutta sitten sain aikaiseksi kiellon poispäinkäännöksessä. Tuittu oli menossa tosi pienellä kurvilla, mutta kun kehuin, kääntyi hypyltä pois. Äh! Puomilla se sitten teki niin sikamaisen loikan, että nauratti. Yritin kyllä jarruttaa (siihenhän Tuitun kisakontaktit perustuvat...), mutta mummeli vaan meni kuin olisi hihkunut mennessään: "Huutele sä siinä vaan, kyllä mä tiiän! Näin nää on ennenkin tehty!" No, ihan hauska rata kuitenkin. Eihän tuolle voinut kuin hymyillä.

Tuitun agirata

Yksilöiden jälkeen ehdittiin hakea Hesestä mättöä, pitää vähän taukoa ja nollata ajatuksia joukkuekisaan. Nipsun suhteen en kyllä osannut nollata, eikä sen ankkuriosuuteen ollut mitään luottoa. Piti siis yrittää selvitä konkarien voimin :)

Tuittu aloitti. Mummun piti tehdä helpolla radalla varma nolla. Vaan mitä tekee mummu? Oikaisee viimeisen keppivälin! En itse tätä nähnyt, mutta tajusin asian yleisön kohahduksesta. Liian myöhään tietenkin. Muuten meni ihan hyvin, aikakin olisi ollut Team Pullakahvivedon nopein...

Tuitun joukkuerata

Paineet jäivät siis Inkan ja Ellin lisäksi Nipsulle. Inka ja Elli hoitivat osuutensa superisti, molemmille hienot nollat! Inkan radalla oli vähän jännitystä, mutta kontakteille osuttiin, ja Elli jaksoi hienosti pitää kaikki rimat ylhäällä.

Sitten oltiin Nipsun kanssa samanlaisessa tilanteessa kuin SM-kisoissa. Nollalla oltaisiin oltu korkealla, mahdollisesti korkeimmalla (jos muistan aikaerot oikein). Omakin tsemppi oli ihan hyvä, mutta jäi kyllä semmoinen olo, että ohjaa nyt tuommoista koiraa... :( Kakkosrima alas. Kasirima alas. Aan jälkeen kielto pussilta, joka suoralla linjalla edessä. LoppuSUORALLA ohi renkaasta. Ketutti korjata noita kieltoja, olisin vaan halunnut pois radalta. Mutta sitkeästi yritettiin tulosta, ja surkea semmoinen saatiinkin.

Harmitti kyllä niin paljon joukkueen takia. Toiset venyy hienoihin nolliin, ja itse ei saa yhtään aikaiseksi kahdella koiralla. Tämä oli varmaan viimeinen (ja koiren suhteen itse asiassa myös ensimmäinen) joukkuekisa tällä kokoonpanolla, joten olisi ollut kivempi päättää aikakausi vähän hohdokkaammalla tuloksella. No, tulokset on vaan tuloksia ja silleen...

Meinasin jättää kaikki Nipsun radat arkistojen syövereihin, mutta laitetaan nyt tämä joukkuerata esille. Tämä oli radoista paras, mikä kertonee niistä muista ihan tarpeeksi...

Nipsun joukkuerata

Että tämmöistä tällä kertaa. Ensi vuonna uusiksi! Team Tohelot jo suunnitteilla ;)