Eilen treenailtiin valmennusryhmän kanssa Pitkäniityn Tiinan ja Leppälän Jukan tarkkojen silmien alla. Kiitos vierailusta! Tehtiin kaksi melko vauhdikasta pätkää, joilla oli putkea aan alla, pari ansapaikkaa ja sopivasti tiukkaa kääntämistä.

Tuittu oli jo paljon parempi! Lähdöt olivat edelleen vaikeita, mutta radalla se liikkui jo aika lailla normaaliin tapaan. Kiva :) Tehtiinkin ensimmäinen pätkä heti nollalla läpi, eikä saatu sanomista kuin kepeille vientiin, jossa valssini valui ja kaarrotti koiraa. Tehtiin se sitten uudestaan ihan perinteisesti kääntämällä, mikä oli paljon parempi.

Toisella pätkällä jumahdettiin aika yllättävään paikkaan. Yritin vetää Tuitun aan ja hypyn jälkeen u-putken minun puoleiseeni päähän, mutta Tuittu haki sitkeästi väärää. Viimeisellä yrityksellä se lähti jo mukaan vetooni, mutta koukkasi viime hetkellä toiseen päähän. Vaihdettiin tähän sitten ohjausta niin, että vaihdoin aalla persjätöllä puolta ja työnsin Tuitun oikeaan päähän. Näin se meni ihan ongelmitta, vaikka etukäteen olin ajatellut tämän tavan riskimmäksi. Pystyn kuitenkin jättämään aalla niin paljon, että ehdin hyviin asemiin.

Kepeille mentiin molemmilla radoilla loivasta avokulmasta. Tuittu haki aloitukset tosi hyvin, vaikka vein pari kertaa ihan huolettomasti ja edelle ryysimällä. Keppejä piti ottaa vielä treenien lopuksikin, kun Tiina halusi nähdä Tuitun ja Svanten vastakkainpujottelun :)

Puomin kontaktit olivat näin treenitilanteessakin kaikkea muuta kuin hallittuja... Kyllä Tuittu toki juoksi alas asti alustalle, mutta pompsahti samantien vauhdilla pois kontaktilta. Jos saisi räävittyä karsinnat näillä, niin täytyy kyllä miettiä, mitä syksyllä ja talvella tekisi. 2-3 vuotta kontaktit ovat pysyneet hyvinä, mutta rajansa näköjään kaikella.